”Rahasta puhuminen on terveysteko”: Vain kymmenen prosenttia rahasta on nyt käteistä – puhelin kohdentaa nuoreen mainontaa ja mahdollistaa välittömät ostot
Rahasta on suotta vaikea keskustella, sanoo Talous ja nuoret TATin toimitusjohtaja Jenni Järvelä, 42.
”Tämä on ehkä maailman paras ja inspiroivin työ. Kaiken yhdistää se, että tekemiselläni on yhteiskunnallinen merkitys. Urani ei ole ollut tarkan suunnitelmallista. Kaipaan aina jotain uutta opittavaa", sanoo tammikuussa Talous ja nuoret TATin toimitusjohtajana aloittanut Jenni Järvelä. Kuva: Kari SalonenNuorten rahoille riittää ottajia digitaaliseksi muuttuneessa maailmassa.
Ero on suuri verrattuna heidän vanhempiensa sukupolveen, joka aikoinaan opetteli pankkikortin käyttämistä.
”Vaatimus oman rahakäytön hallitsemiseksi on kova, kun kaikki on puhelimessa kohdennettuna nuorelle – käyttämällä hyväksi tämän omia heikkouksia”, Jenni Järvelä sanoo.
Kaikkialla markkinoitavien pikavippien välttäminen kysyy nuorelta itsetuntemusta, jotta hän osaisi välttää kohtuuttomien korkojen velka-ansoja.
Rahankäytöstä on tullut näkymätöntä, kun enää vain kymmenisen prosenttia on käteistä. Fyysinen kokemus käteisestä on eri kuin mitä se on digitaalisen rahan käyttämisestä.
”Tämä vaatii uudenlaista talousosaamista.”
Järvelä viittaa osaamisella digitaalisen kuluttamisen hankkeeseen, joka miettii ratkaisuja 13–25-vuotiaiden nykynuorten digitaalisen ajan rahaosaamiseen.
”Peruskoulu on tärkeä ikä, jotta nuori saa oman taloutensa hallintaan riittävät perustaidot”, sanoo Järvelä.
Yritysten, Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n, opetus- ja kulttuuriministeriön, säätiöiden ja kuntien rahoittama TAT tarjoaa avuksi kolmea kärkeä: työelämä- ja taloustaitoja sekä yrittäjämäistä asennetta.
Nuorille tutuinta näistä ovat yrityskylät, joissa kaikki nämä kolme teemaa leikkaavat toistensa läpi. Kahdeksan kymmenestä peruskoulun kuudesluokkalaisesta oppii yhden koulupäivän ajan elämää yrityskylässä.
”Päivää edeltää kymmenen oppituntia työelämätaidoista ja muun muassa työpaikan hakemisesta yrityskylästä.”
Yrityskylässä nuori pääsee usein ensimmäistä kertaa kokeilemaan – ei vain asiakaspalvelua ja myyntiä – vaan myös johtamista ja yrittäjyyttä.
Päivän työstä saa palkan pankkikortille, ja työstä maksetaan myös verot. Verojen käyttökohteista äänestetään yrityskylän kaupungintalolla.
”Yrityskylässä nuori kokee käytännössä, millaista on elää aikuisena oikeassa yhteiskunnassa.”
Yläkoulun yrityskylässä yhdeksäsluokkalaiset pääsevät johtamaan tiimeinä yritystä kansainvälisten markkinoiden pyörteissä. Pelin kolmannessa kvartaalissa osa neuvotteluista käydään englanniksi. Jokainen oppii, ettei bisneksessä menesty sooloilemalla.
”Isoin oivallus on, että voittaakseen pitää osata toimia yhdessä. Tosielämässäkään myyntijohtaja ei voi hulluna myydä niin, ettei tuotantojohtaja tiedä varata tavaraa varastoon voidakseen sitten toimittaa tilauksia ostajille. Pelissä viestintäjohtaja taas kärsii, kun firman mainepisteet laskevat.”
TATin henkilöstöstä suurin osa työskentelee juuri 16 yrityskylässä ympäri maata.
Lukuisten oppimateriaalien lisäksi pyörii esimerkiksi Mun elämä, mun rahat -kiertue. Salillinen nuoria kuuntelee tällöin asiaa aivan hiljaa.
”Nuoret ovat oikeasti kiinnostuneita rahankäytöstä ja talousopetuksesta.”
Toisella kiertueella käydään yli sadassa oppilaitoksessa läpi mahdollisuuksia koulun jälkeen.
”Tavoitteena on, että nuori löytää oman paikkansa elämässään, ja että työelämätaidot riittävät selviämään oikeassa elämässä.”
Taloustaitoja voi verrata luku- ja kirjoitustaitoon. Ilman taloustaitoja nuori ei voi kunnolla pärjätä elämässään.
”Tapanani on kysyä, alkaako nuoren elämä aikuisena plussalla vai miinuksella.”
Järvelän mukaan uusi tutkimustieto kertoo, että kyky hoitaa omaa talouttaan korreloi myös mielenterveyteen. Kun talous on kunnossa, oma mieli voi paremmin.
”Jos oman talouden kanssa on hankaluuksia, tilanne rassaa aika lailla opiskelua ja muuta elämää. Rahasta puhuminen on terveysteko.”
Taloustaitojen edistäminen ei voi Järvelän mielestä olla vain perheiden vaan myös koulun vastuulla. Perheet ovat erilaisia lähtökohdiltaan, joten koululla on tässä tasaava vaikutus.
”Seuraavien 10 vuoden aikana poistuu joka vuosi työmarkkinoilta 10 000 henkilöä enemmän kuin sinne tulee. Ketään ei ole varaa menettää.”
”Työpaikoilla pitäisi sanoa ääneen yhtä lailla hyvät asiat ja myös ratkaisut ongelmiin. Usein mediasta saa vääristyneen kuvan työpaikoista. Se ei kannusta nuoria, sillä työelämä on usein paljon tätä kuvaa parempaa.”
Suomelta on pitkään puuttunut kansallinen talousosaamisen ohjelma, joka on ollut vuosia käytössä 59 muussa OECD -maassa. Viime viikolla hanke nytkähti liikkeelle meilläkin.
”Olemme puhuneet kansallisen talousosaamisen strategian tarpeesta jo muutaman vuoden ajan. Annamme nyt mielellämme kaiken osaamisemme Suomen Pankin koordinoiman hankkeen hyväksi.”
Suomessa puhutaan Järvelän mukaan taloudesta syyttä aivan liian vähän.
”Yksi iso asia on, että nuoria rohkaistaan puhumaan rahasta. Varsinkin silloin, jos oma talous sakkaa.”
Pelkän peruskoulun käynneillä on maksuhäiriöitä tilastollisesti toisen asteen läpikäyneitä enemmän.
”Elämässään voi joutua syystä tai toisesta vaikeuksiin, mutta todennäköisyys niihin on pienempi heillä, jotka ovat saaneet oppia taloudenpidosta. Peräti 28 prosenttia nuorista eli vuonna 2016 köyhyys- tai syrjäytymisriskissä.”
”Taloustaito oppiaineena ei olisi kovin huono asia. Esimerkiksi asiakaspalvelutyöhön menevän pitää ymmärtää yrityksen taloutta.”
Onnistunein ja epäonnistunein tekemäsi talouspäätös?
”Onnistunein oli omasta autosta luopuminen, vaikka meillä on kuusihenkinen perhe.”
Autosta ei mennyt enää rahaa, ja tilalle tuli lisää yllättäviä säästöjä.
”Käynnit kaupassa harvenivat, kun kaikki tarvittava tilattiin kotiin kerran viikossa.”
Ruokahävikki ja heräteostokset jäivät. Myös aikaa säästyi.
”Nyt ehdin lukea päivän mediat hyvissä ajoin jo ratikassa työmatkallani. Aiemmin keskityin samaan aikaan ajamaan autoa ruuhkassa.”
Ratkaisusta tuli puhetta.
”Isäni on ollut maansiirtoyrittäjä ja autoilija – päätöksemme oli vähän kuin uhka heidän elämäntavalleen. Sanoin heille, ettei tietenkään Outokummussa voi luopua autosta.”
Nyt perhe vuokraa auton tai astuu junaan matkatakseen lasten isovanhempien luokse Outokumpuun ja Kuopioon.
Nuorena tehty lomamatka jäi sen sijaan kaivelemaan.
”Parikymppisenä otin kulutusluoton lomamatkalle. Kun matkan hauskuus oli koettu, kadutti siitä maksaa jälkeenpäin. Opin, ettei mitään autoa pienempää kannata ostaa velaksi.”
Otsikkoa päivitetty 6.2.2020 kello 9.30.
Jenni Järvelä
- Työskennellyt muun muassa Kymen Sanomien päätoimittajana, ET-lehden toimituspäällikkönä, Etelä-Suomen Sanomien toimitus- ja uutispäällikkönä sekä Suomen Akatemian tiedottajana.
- Edellinen työpaikka Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n viestintä- ja hr-johtajana.
- Koulutukseltaan filosofian ja kauppatieteiden maisteri.
- Aloitti Talous ja nuoret TATin toimitusjohtajan tehtävässä 2.1.2020.
- Asuu perheineen Puu-Käpylässä.
- Perheeseen kuuluvat aviomies ja neljä lasta.
- Pitää tärkeänä, että jokainen voi olla työpaikalla oma itsensä. Mietti itse nuorena, millainen minun pitäisi olla.
- ”Voisipa tavata itsensä nuorena ja sanoa: ole sellainen kuin olet.”
- ”Urani ei ole ollut tarkan suunnitelmallista. Kaipaan aina jotain uutta opittavaa.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
