Muusikko Arttu Wiskari tunnustaa kaipaavansa lapsuuden maisemiinsa Haukilahteen: "Jokainen kaipaa juurilleen"
Suomen muotoisen pilven alla laulava Wiskari on grillaava espoolainen isimies, joka puhuttelee monia suomalaisia musiikillaan.
Arttu Wiskari asuu Espoossa, lähellä merenrantaa. Hän unelmoi muuttavansa vielä joskus takaisin lapsuusmaisemiinsa Haukilahteen. Kuva: Jarno Mela"Minulle juuret ovat tärkeä asia ja ymmärrän jokaista, joka tuntee kuuluvansa jonnekin. Minä kuulun tänne", musiikkialan yrittäjä Arttu Wiskari levittää käsiään ja osoittaa ympärilleen.
Monia suomalaisia musiikillaan puhuttelevan Wiskarin juuret ovat kasvaneet tiukasti merenrantamaisemiin Espooseen.
"Olen kasvanut täällä Haukilahden rantoja, puskia ja ojanpohjia koluten. Joka ikinen mäki ja notko on tuttu."
"Täällä on makeita juttuja. Vanhoja sotatantereita, vallihautoja ja aseen hylsyjä, joiden tutkiminen oli ainakin minulle pikkupoikana hurjan jännittävää."
Wiskari perheineen ei asu tällä hetkellä aivan Haukilahdessa, mutta veri vetäisi takaisin.
"Järki ja tunteet riitelevät. Tuntuisi tyhmältä laittaa puoli miljoonaa asuntoon. Mutta välillä saan itseni kiinni siitä haaveilusta. Jokainen, jolla on kaipuu kotikulmille, ymmärtää tämän varmasti."
Wiskari kiittelee koulua, missä innostusta musiikkiin ruokittiin juuri sopivasti. Kolmannella luokalla nuori Arttu pääsi Tapiolan koulun musiikkiluokalle, missä opetus jatkui yhdeksänteen luokkaan asti.
”Sitten piti tehdä rohkeita uravalintoja. Päädyin Espoonlahden liiketalousinstituuttiin, soitin bändissä ja pelasin lätkää. Silloin en vielä laulanut.”
Kun tuli aika lähteä armeijaan, Wiskari päätyi merivoimiin Isosaareen.
”Minulla oli kovat odotukset, mutta siellä oleminen ei ollutkaan niin kivaa.”
Nuori mies kuuli, että varuskunnasta pääsisi päiväksi pois, jos pyrkii soittokuntaan.
”Sinne! Kävi niin, että pääsin sisään. Siellä sitten tapasin Janne Rintalan, joka on tänä päivänä minun yhtiökumppanini. Ja siellä alkoi meidän yhteinen musaprojektimme.”
Wiskarin läpimurtokappale Mökkitie syntyi jo vuonna 2005, vaikka se julkaistiinkin vasta 2010. Wiskarin ja Rintalan lisäksi mukana oli myös Olli Saksa.
”Soitettiin sitä frendeille ja meistä se oli tosi hyvä biisi. Mutta kun teimme perinteisen levy-yhtiökierroksen, ketään ei kiinnostanut.”
Ainoa levy-yhtiö, joka ei tyrmännyt innokkaita muusikkoja täysin, oli Warner. Sieltä viesti oli, että tehkää lisä biisejä ja tulkaa sitten takaisin.
”Se oli opettavainen hetki. Vaikka ymmärsi asioita, oli kokematon. Silti se myös jäi kaivelemaan ja harmitti pitkään.”
Halu julkaista Mökkitie oli kuitenkin kova, joten tekijät päättivät ottaa riskin ja julkaista sen itse.
”Lainattiin rahat silloisen tyttöystävän säästötililtä ja tehtiin levy. Kävi tsägä, että Yle ja Suomipop ottivat sen soittoon. Yhtäkkiä sitä soitettiin jossain BB-talossa.”
Kävikin niin, että levy-yhtiöt olisivat ottaneet kilvan uudet kyvyt suojiinsa. Valinta osui Warneriin, joka oli kohdellut nuoria muusikoita jo ensimmäisellä kerralla kunnioittavasti.
"Tein sopimuksen Suomen isoimman levy-yhtiön kanssa, vaikka seuraavana päivänä minulla oli vielä työvuoro rautakaupassa."
Sinä kesänä Wiskarilla oli lähes viitisenkymmentä keikkaa.
"Piti ilmoittaa Herttoniemen K-rautaan, etten enää ehdi töihin."
Mökkitien sanat Wiskari on kirjoittanut omassa Haukilahden kaksiossaan, jossa artistin mukaan ei ollut kuin telkkari, sänky ja tuhkakuppi.
”Muistelin sitä, kun mökille lähtemisessä ainoa porkkana oli päästä ajamaan autoa niiden tylsien lossimatkojen jälkeen.”
Tupakan polton Wiskari kertoo lopettaneensa vuosia sitten ja vaihtaneensa paheen nuuskaan.
”Mutta nyt olen salaa polttanut, kun ylähuuli on kipeä nuuskan takia.”
Puolisonsa Arttu Wiskari tapasi ensimmäisenä keikkakesänään vuonna 2011, kun radiossa soi Tuntematon potilas.
”Me mentiin Aitoon kirkastusjuhlille, joka on muuten Suomen vanhin festari. Siellä meillä oli oma festariemäntä, joka nykyään on minun vaimoni.”
”Sanoin, että siinä on komea nainen. Kitaristi totesi, että liian hyvä sulle. Siitä se kuitenkin lähti. En hirveän kauaa ehtinyt rokkielämää maistella.”
Wiskari puhuu kauniisti vaimostaan ja pohtii kuinka suuri merkitys on sillä, että läheinen ihminen on rinnalla.
”Tuki on suunnattoman suuri. Ihan jo se, että joku sua himassa odottaa. Vaimo kuvailisi minua varmaan ahkeraksi, mutta myös kuumaveriseksi. Hän tuntee minut.”
Pariskunta meni naimisiin hiukan ennen kuin perheen esikoinen syntyi vuonna 2013.
”Pari vuotta me kerittiin styylaamaan. Häät pidettiin vasta pari kesää sitten. Kun ei kaikkea ehdi kerralla.”
Bändikaverit ovat Wiskarin perheelle läheisiä.
”Toki roolit ovat välillä haastavia, kun pitää toimia yhtä aikaa ystävänä, bändikaverina ja esimiehenä. Bändikaverit ovat myös lasteni kummisetiä.”
Isyys ei ole Arttu Wiskarille pikku juttu. Mies kuvaa isyyttä suurenmoiseksi asiaksi.
”Sen sain elämässä kaupan päälle. Onneksi. Olin aina kyllä ajatellut, että jonain päivänä ehdottomasti kyllä. Mutta ei siihen mitään aikataulua ollut. Isyys muuttaa miehen lopullisesti.”
Kotona vanhempien roolijaot kulkevat miehen mielestä varsin perinteisiä latuja.
”Rakkautta on rajojen laittaminen, mutta lasten mielestä isin kanssa on aina hauskaa. Valitettavasti se menee niin.”
Wiskari kuvailee kesäskootteriaan, jonka kyytiin molemmat muksut mahtuvat kypärät toisiinsa kolisten.
”Pienempi on tällä hetkellä siinä iässä, että kaikki on vaikeaa. Yllättävää kyllä, rauhallinen keskustelu auttaa. Ja sitten tulee parempi mieli, kun heti antaa halin ja pusin. Joskus lapsi tulee jo itse sanomaan, että on jo valmis rauhoittumaan.”
Molempien lastensa synnytyksissä mukana ollut Wiskari on miettinyt isyytensä myötä myös omaa isäsuhdettaan.
”Oma isäni ei ollut yhtä paljon läsnä minun lapsuudessani kuin minä nyt omien lasteni kanssa. Istun usein pinnit päässä himassa ja leikin Pipsa Possuilla. Kerran lapset lakkasivat varpaankynteni mustiksi. Ei minun isäni ikäluokan miehille sellaista tehty.”
Lue myös:
Tämä on nähtävä: Arttu Wiskari paljastaa pekonipomminsa
Arttu Wiskari pohtii: "Lihansyönnin määrää voisi rajusti vähentää"
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
