Liki puolet kouluikäisistä lapsista ei lue koskaan kotimaisten medioiden nettisivuja – suosituin media on Youtube

Saga Louhelainen ja Nico Gustavson, Harjurinteen koulun ysiluokkalaiset äidinkielen tunnilla. Kuva: Sanne Katainen

Internetin videopalvelu Youtube on kouluikäisten lasten eniten käyttämä mediakanava. Aikakausmedian viimevuotisen tutkimuksen mukaan 7–15-vuotiaista sitä käyttää 92 prosenttia. Seuraavaksi suosituimpia ovat televisio, Whatsapp, suoratoistopalvelut ja mobiilipelit.

Journalistisista brändeistä esiin nousevat erityisesti Yle Areena, Aku Ankka, Ruutu-palvelu, Pelit-lehti ja Koululainen. Aikakauslehtiä lukee 52 prosenttia kouluikäisistä.

Myös Sanomalehtien Liitto on selvittänyt nuorten mediankäyttöä. Mediakasvatusasiantuntija Hanna Romppainen kertoo, että yläkouluikäisten tärkein uutisten lähde on some ja toisena tulevat iltapäivälehdet.

Aikakausmedian markkinointi- ja tutkimuspäällikkö Outi Itävuo kertoo, että koululaiset käyttävät mediaa pääasiassa puhelimella. Printtilehtiä ja kirjoja luetaan ennen nukkumaanmenoa.

Lapsia ja nuoria kiinnostavat musiikki, pelaaminen ja tubettajat, kuten Roni Bäck.

Itävuo kertoo, että alakoulun alimmilla luokilla olevia tyttöjä kiinnostavat eläimet. Yläkouluiässä tärkeimmiksi nousevat musiikki, muoti ja julkkikset. Pojille pelaaminen on tärkeää kaikissa ikäluokissa.

Yllättäen älypuhelimien kanssa kasvanut sukupolvi kuluttaa kotimaista mediaa enemmän painettuna kuin digitaalisesti.

Painettuja aikakauslehtiä lukee viikoittain 46 prosenttia, kun taas suomalaisten medioiden nettisivuja käyttää viikoittain vain 17 prosenttia. Lähes puolet lapsista ja nuorista ei lue koskaan kotimaisten medioiden nettisivuja.

Toisaalta kotimainen media tavoittaa lapset ja nuoret sosiaalisen median kautta. Esimerkiksi Aku Ankan Youtube-kanavalla on lähes 37 000 tilaajaa. Demillä on pelkästään Instagramissa yli 30 000 seuraajaa.

Ulkomaiset perinteiset mediat eivät nousseet Aikakausmedian tutkimuksessa esille.

Media ei ole käsitteenä kouluikäisille tarkkarajainen. Ensisijaisesti mediaksi koetaan itselle tutuimmat sisällöt, kuten videot Youtubessa tai viestit ja kuvat sosiaalisessa mediassa. Myös perinteinen media mielletään mediaksi.

"Media on nuorille vahvasti vuorovaikutteista ja aktiivista tekemistä, ei pelkästään passiivista tiedonvälitystä ylhäältä alaspäin", Itävuo sanoo.

"Nuoret kaipaavat uutisilta toiveikkuutta ja ratkaisuja, pelkkä negatiivisuus ahdistaa. Reuters-raportin mukaan nuorille ei riitä uutisen yhteiskunnallinen arvo, vaan henkilökohtainen arvo eli kosketuspinta omaan elämään korostuu", Romppainen täydentää.

Medialukutaitoa ei voi Itävuon mielestä koskaan opettaa liikaa.

"On positiivista, että medialukutaito on otettu opetussuunnitelmiin mukaan yli oppiainerajojen, ja opettajat ovat aiheesta hyvin kiinnostuneita."

Myös aikuisilla olisi petrattavaa lähdekritiikissä ja valeuutisten erottamisessa aikana, jolloin kuka tahansa voi saada viestilleen laajan näkyvyyden.

"On tärkeää kysyä sisältöjen äärellä, kuka on tämän julkaissut ja miksi. Mikä on sisällön tavoite?" Romppainen muotoilee.