Viestikyyhky suunnistaa kotilakkaan ruuan, suojan ja puolison luokse, vaikka matkaa kertyisi satoja kilometrejä.
Viestikyyhky palaa kotiin satojenkin kilometrien päästä – Pentti Impiö seuraa harrastuksessa Charles Darwinin jalanjälkiä
Pienenä kyyhky ei ole kauneudella pilattu.Omakotitalon takapihalla sijaitsevasta pienestä valkoisesta rakennuksesta kuuluu keväistä kujerrusta. Seinälle ripustetussa lentohäkissä tepastelee ja räpistelee erivärisiä kyyhkysiä valkoisista ruskeankirjaviin ja siniharmaisiin.
Viestikyyhkyt ovat Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen erikoissuunnittelijan Pentti Impiön harrastus. Ranualla maalla kasvanut Impiö on koulutukseltaan biologi, jonka kiinnostus kyyhkysiin sai alkunsa Charles Darwinin varhaisista kirjoista.
”Darwin jo katseli kyyhkyjen värityyppien periytymistä.”
Nykyinen kyyhkyslakka on Impiön kolmas.
”Vaatimuksena oli nätti, taloon sopiva ja helposti puhtaana pidettävä rakennus. Halusin kyyhkyset lähelle kotia, kun harrastus jatkui ja kyyhkyset alkoivat kiinnostaa entistä enemmän.”
Siinä on vauhtia ja vapauden tunnetta.
Keväällä kyyhkyslakassa tapahtuu. Kukot kujertavat tavallista voimakkaammin, pesiin ilmestyy munia ja poikasia. Toukokuun alkuun mennessä poikasia on kuoriutunut kymmenkunta. Tavoitteena on parikymmentä uutta asukasta lakkaan. Kun poikaset ovat noin viikon ikäisiä, ne saavat jalkaansa renkaan, josta voi jäljittää omistajan.
Sisällä lakan seinillä tila on jaettu pesimäpaikoiksi eli looseiksi pariskunnille. Niissä linnut joko hautovat muniaan tai ruokkivat linnunmaidolla vastakuoriutuneita poikasiaan. Pian ne täyttävät poikasten kuvut vehnä-herne-maissiseoksella.
Pienokaiset eivät ole kauneudella pilattuja suhteettoman suurine nokkineen, osa ihosta paljaana, osa hentojen haivenien peitossa. Nopeasti niistä kuitenkin kehkeytyy sulavalinjaisia, kauniita kyyhkysiä. Etenkin sirot valkoiset linnut tuovat mieleen kiiltokuvien lemmenkyyhkyläiset.
”Se on se lentäminen. Kyyhkyset ovat kauniita, ja kaunista katseltavaa on niiden lentokin - siinä on vauhtia ja vapauden tunnetta. Erityisesti parvilento on vaikuttavaa”, Impiö perustelee kyyhkysten viehätystä.
Yleensä kyyhkynen palaa lennoltaan melko pian takaisin lakkaan, etenkin jos siellä on ravinnon ja suojan lisäksi puoliso. Kyyhkyset pariutuvat elämänsä ajaksi, ovat uskollisia ja kotiinsa kiintyneitä. Kukko ja kana jakavat keskenään poikasten hautomis- ja ruokkimisurakan.
Viestikyyhkyt osaavat suunnistustaitonsa ansiosta palata satojenkin kilometrien päästä. Siksi kyyhkyjä, rauhan ja rakkauden symboleja, on käytetty myös sodissa viestien kuljettamiseen ja tiedusteluun.
”Nykyään niihin voi esimerkiksi kiinnittää mikrosirun. Muistikorttejakin ne kuljettavat.”
Nopeuskilpailut ovat maailmalla suosittu tapa harrastaa, mutta Suomessa osallistujia on melko vähän. Impiökään ei viime vuosina ole käyttänyt kyyhkyjään kilpailuissa, joissa ne lentäisivät 70–100 kilometrin tuntivauhdilla.
”Euroopassa kilpailut ovat yleisiä, ja niiden palkinnot vaihtelevat sadasta eurosta miljoonaan.”
Suosittua viestikyyhkyharrastus on Belgiassa, Englannissa, Italiassa, Saksassa, Yhdysvalloissa, Kiinassa ja Lähi-Idän maissa. Suomessa uusia harrastajia on saatu maahanmuuttajista.
Kyyhkyset suunnistavat auringon ja maan magneettikentän avulla. Kotinsa lähiympäristössä ne käyttävät näköaistiaan. Toki eksymisiä sattuu - Kokkolaankin on päätynyt lintuja Keski-Euroopasta asti. Kyyhkyset eivät mielellään ylitä suuria vesialueita, ja ukkosrintamat saattavat sekoittaa niiden suuntavaistoa.
Pentti Impiö laskee käsistään lentoon valkoisenharmaan linnun. Vapaus ei sitä nyt houkuta, vaan se laskeutuu naapuritalon katolle tarkkailemaan. Se ei malta poistua kauaksi lakasta, missä sen puoliso hautoo. Vielä jokin aika sitten samainen lintu viipyi lentomatkallaan pari päivää.
Impiötä hieman huolestuttaa linnun keikkuminen katonharjalla. Lennossa sitä ei mikään uhkaisi, mutta laskeutuminen levähtämään esimerkiksi puun oksalle voi saattaa sen haukan kynsiin. Näin tapahtuu aina joskus, vaikka kyyhkynen onkin hyvin varovainen lintu, joka tarkkailee etenkin ylhäältä tulevaa vaaraa.
Sievä kyyhkyslakka talon takapihalla on suunniteltu omakotitalon tyyliin sopivaksi. Tärkeää on, että se on helppo pitää puhtaana. Lakkaa ei tarvitse talvella lämmittää.Kyyhkyt ovat avuksi, kun Pentti Impiö kouluttaa lintukoiriaan tottelevaisuuteen. ”Tälläkin tavalla ne tienaavat elantonsa.”
Metsästettäessä lintuja seisova koira ei saa hätistää seisomaansa lintua lentoon ennen isäntänsä käskyä, eikä linnun lähtiessä koira saa juosta perään.
”Omat koirat ovat nopeasti oppineet jäämään paikoilleen, kun lasken kyyhkyn lentoon.”
Kyyhkyjä ei harjoituksissa ammuta, eivätkä ne jää koirien hampaisiin.
Metsästysaikaan jotkut rajoittavat kyyhkyjensä lentämistä, mutta Impiö ei niin tee.
”Lakassa kasvanut kyyhky ei edes osaa hakeutua pelloille syömään sepelkyyhkyjen mukana, joita harmaat viestikyyhkyt kyllä muistuttavat. Sepelkyyhkyn lentonopeus on huomattavasti hiljaisempi, ja kokenut metsästäjä kyllä erottaa sen.”
Viestikyyhkyn ampuminen vahingossa ei ole rangaistava teko. Impiö toivoo ainakin renkaan palautusta tietääkseen, mihin lintu joutui.
Kyyhkyt ovat myös suosittuja häätunnelman nostattajia. ”Linnut, joita on tavallisesti kaksi, lasketaan vapaiksi yhdessä lentämään - siinä on symboliikkaa”.
Impiö luovuttaa lintunsa korkeintaan 60 kilometrin säteellä lakasta pidettävien häiden juhlistajaksi.
Lintuja opetetaan taitaviksi kotiinpalaajiksi pidentämällä lentomatkoja vähitellen. Ensin ne viedään jonnekin lähelle, korkeintaan kahden kilometrin päähän lakasta, myöhemmin matka pitenee kymmeniin kilometreihin. Joidenkin yksilöiden on todettu palanneen jopa 800 kilometrin päästä.
Biologina Pentti Impiö on kiinnostunut kyyhkysten jalostamisesta. Tavoitteena on saada valkoisten kyyhkysten kanta hääkyyhkyiksi, jotka olisivat myös varmoja kotiinpalaajia. Täysin valkoisia ne eivät tarkemmin tutkien vielä ole, sillä valkoinen höyhenpeite kätkee alleen muutamia värillisiä höyheniä.
Lajeilla on ominaisuutensa. Valkoiset saattavat viipyä pitempään reissuillaan, punaruskeat ovat varmoja lentäjiä ja siniharmaat luotettavia kotiinpalaajia. Jalostamisella saadaan aikaan myös mahdollisimman nopeita lentäjiä.
Kalliokyyhkyistä polveutuvat viestikyyhkyt eivät ole oma erityinen lajinsa, vaan joukko jalostettuja kyyhkysrotuja. Valinnan kohteena on ollut nopea lentäminen ja varma kotiinpaluu, joka erottaa viestikyyhkyt muista omaksi ryhmäkseen.
Kalliokyyhkystä on jalostettu myös kantoja, joissa valinnan kohteina ovat olleet pelkästään väritys, ruumiinmuoto, höyhenpeitteen rakenne, lentotapa tai jopa lihantuotanto. Maailmalla kyyhkyrotuja lienee yli 350.
Impiön kyyhkyslakassa asustaa vaihdellen 25–40 lintua. Vanhin asukkaista on 15-vuotias, mutta kyyhkysten tiedetään voivan elää jopa 30-vuotiaiksi.
”Kyyhkysten herrana” Pentti Impiö on rekisteröitynyt eläintenpitäjä, ja lakan sijainti on tiedossa kaupungin maaseutuviranomaisella.
”Pidän kantakirjaa linnuista, kuten Evira laissa eläintentunnistusjärjestelmästä määrää.”
Tautien varalta viranomaisten on syytä tuntea kaikki eri lintujen kasvatuspaikat.
”Esimerkiksi Newcastlen tauti on vakava siipikarjan tauti, ja kyyhkytkin ovat sen potentiaalisia levittäjiä. Toinen on lintuinfluenssa, mutta kyyhkyt eivät ole sille herkkiä samalla tavalla kuin vesilinnut, eivätkä siten mahdollisia levittäjiäkään.”
Kyyhkyt ovat Impiön mielestä vaivaton vaihtoehto muotiin tulleille pihakanoille, vaikkakin toki lakan siivouksen kanssa on oltava huolellinen.
”Kyyhkysillä on oltava juotavaa ja syötävää, ja niiden on saatava kylpeä ainakin kerran viikossa.”
Kylpyveteen lisätään kyyhkysten omaa kylpysuolaa, joka värjää veden vihreäksi. Ravinnokseen linnut syövät sekoitusta, jossa on herneitä, vehnää, ohraa ja maissia.
”Liikunnastaan ne huolehtivat itse, ei tarvitse lähteä seuraksi ulkoilemaan”, Impiö toteaa lentäjistään.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
