Kirja-arvio: Parisuhde oli Aino ja Alvar Aallon arkkitehtuurin perusta – uran ja perheen yhteensovittaminen välittyy hienosti parin kirjeenvaihdossa
On tavattoman kiinnostavaa lukea, kuinka arkiset asiat ja suuret visiot lomittuvat Aaltojen perhe-elämässä.Aino Marsio syntyi työläisperheeseen vuonna 1894. Hän oli vanhempiensa 11. lapsi.
Marsion tarina kertoo suomalaisen yhteiskunnan ja hyvinvointivaltion kehityksestä. Hänen isänsä oli perustamassa Suomen ensimmäistä työväen asunto-osakeyhtiötä.
Suuressa helsinkiläisperheessä oli iloinen ja onnellinen tunnelma. Vanhemmat panostivat lastensa harrastuksiin ja koulutukseen. Kaikki Marsion tytöt kävivät esimerkiksi pianotunneilla.
Aino valitsi opiskelu-urakseen arkkitehtuurin ja tapasi valmistuttuaan Alvar Aallon. Loppu on suomalaisen arkkitehtuurin ja muotoilun historiaa.
On vaikea käsittää, kuinka monilla eri tavoilla Aino Aalto on vaikuttanut suomalaisten elämään ja käsitykseen elämänlaadusta. Hänen ja Alvar Aallon yhteistuotanto on erittäin laaja. Monta kertaa nimenomaan Aino vastasi käteen tuntuvista käytännön yksityiskohdista Alvarin keskittyessä suurpiirteisempiin visioihin.
Rakastan sinussa ihmistä – Aino ja Alvar Aallon tarina -kirjan kirjoittanut Heikki Aalto-Alanen on Aaltojen lapsenlapsi. Kirja kuvaa Aino ja Alvar Aallon suhdetta tarkasti pohjautuen näiden väliseen kirjeenvaihtoon ja muuhun laajaan lähdeaineistoon.
Parisuhde ja sen varaan rakennettu kansainvälinen ura ja perhe olivat molemmille Aalloille hyvin tärkeitä.
Aikaisemmin suhteen romanttinen ja eroottinen puoli on mielellään ohitettu, samoin Ainon tasapuolinen panos hankkeiden onnistumiseen. Alvar Aalto ei kuitenkaan sovi yksinäisen miesneron muottiin.
On tavattoman kiinnostavaa lukea, kuinka arkiset asiat ja suuret visiot lomittuvat Aaltojen perhe-elämässä. Kirjeissä toistuvat askarruttavina puolison pärjääminen lasten kanssa, flunssat ja huonot koulutodistukset.
Samalla kansainväliset suurhankkeet edistyvät ja Aino ja Alvar Aalto ohjaavat omalla työllään koko maailman arkkitehtuurin ja suunnittelun suuntaa.
Kirjeissään Aallot purkavat ja miettivät myös ihmiskäsitystään ja pyrkimystään moderniuteen.
Alvarin on ehkä vaikea ymmärtää, miten sukupuoli rajoitti Ainon kykyä toimia täysin tasavertaisesti miehensä kanssa. Esimerkiksi Alvarin flirttailu ja rakkaussuhteet eivät tainneet ratketa sillä, että Alvar antoi Ainolle luvan käyttäytyä samalla tavalla.
Kirja on pitkä, yksityiskohtainen ja laaja. Iltalukemisena se rauhoittaa hyvin unen tuloon. Suosittelen sen lukemista kaikille, joita arkkitehtuurin tai suomalaisen yhteiskunnan historia kiinnostavat.
Se on erinomaista lukemista myös niille, jotka tekevät itse monenlaista yhteistyötä puolisonsa kanssa.
Heikki Aalto-Alanen: Rakastan sinussa ihmistä – Aino ja Alvar Aallon tarina. 463 s. Otava.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

