Unesco-kohteet tuovat turisteja ja rahaa paikallistalouteen
Korpilahden ja Petäjäveden yrittäjät ja yhdistykset ovat tiivistäneet yhteistyötään ja ideoineet muun muassa matkailureitin.
Petäjäveden vanhaan kirkkoon tutustuivat seminaarin yhteydessä Annamari Maukonen Jyväskylän humanistisesta ammattikorkeakoulusta, Aivar Niinemägi Virosta, Sjoerd van der Linde Hollannista ja Hanna Hautamäki Lemettilän tilalta Petäjävedeltä. Kuva: Petteri KivimäkiUnescon maailmanperintökohteiden kantava ajatus on vaalia paikallista kulttuuria ja alkuperää, Jyväskylän humanistisen ammattikorkeakoulun opettaja Annamari Maukonen painottaa.
”Maailmanperintökohteet tukevat paikallisia palveluita. Kun Unesco-kohteet houkuttelevat matkailijoita kotimaasta ja ulkomailta, paikallistalouteen jää pyörimään enemmän rahaa”, Maukonen sanoo.
Keski-Suomessa on kaksi Unescon maailmanperintökohdetta, jotka ovat Petäjäveden vanha puukirkko sekä Struven ketjun mittauspaikka Jyväskylän Korpilahden Oravivuorella.
”Kohteet ovat kumpikin omalla tavallaan ainutlaatuisia. Petäjäveden kirkko on mahtava esimerkki skandinaavisesta vanhasta puuarkkitehtuurista. Oravivuorella taas on mahtavat näkymät Päijänteelle, ja sinne voi esimerkiksi tehdä hienon kesäretken”, Maukonen kertoo.
Maukonen puhui maailmanperintökohteista Petäjävedellä maanantaina järjestetyssä Hygge and Heritage -seminaarissa.
Petäjäveden ja Korpilahden yrittäjät ovat ideoineet erilaisia tuotteita, joiden toimivuutta testattiin kolmen seminaaripäivän aikana.
”Seudulla on muun muassa lanseerattu yhden päivän matkailureitti Maailmanperintöä päivässä, joka kulkee Petäjäveden vanhalta kirkolta Korpilahdelle”, Maukonen kertoo.
Matkan varrella poiketaan vanhassa kirkossa, kahvitellaan kirkon kupeessa, käydään rapsuttamassa lampaita, tutustutaan Tikkalan kylän maalaishistoriaan sekä nautitaan lähiruuasta maatilalla.
”Yhteistyö Korpilahden ja Petäjäveden yrittäjien ja yhdistysten välillä on vahvistunut maailmanperintökohteiden myötä”, Maukonen toteaa.
Suomen maailmanperintökohteiden yhdistyksen projektikoordinaattorin Laura Heikkilän mukaan jopa 80 prosenttia Suomen maailmanperintökohteissa vierailleista on saapunut paikan päälle juuri Unesco-statuksen vuoksi.
”Statuksella on selkeä merkitys kohteiden tunnettuuden ja houkuttelevuuden kannalta”, Heikkilä tähdentää.
Suurin osa vierailijoista on 40–60-vuotiaita, ja enemmistö vieraili kohteissa perheineen. 2–5 hengen perhe on yleisin vierailijaryhmä.
Eniten kohteissa käy kotimaisia turisteja. Suurin ulkomaalaisryhmä ovat saksalaiset.
Paikallisten vierailijoiden osuus jää sangen alhaiseksi, 20–40 prosentin tuntumaan kohteesta riippuen.
”Suurin osa saapuu maailmanperintökohteisiin kauempaa”, Heikkilä summaa.
Arkkitehti Kirsti Kovasen mukaan maailmanperintökohteet kautta maailman ovat haavoittuvaisia monien ulkoisten tekijöiden paineessa.
”Kaupungistuminen, köyhyys, saasteet, luonnonkatastrofit, massaturismi ja yleinen piittaamattomuus uhkaavat monia maailmanperintökohteita”, Kovanen kiteyttää.
Merkittävin yksittäinen maailmanperintökohteisiin kohdistuva uhka näyttäisi hieman yllättäen koituvan huonosta hallinnosta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
