Saunominen Unescon luetteloon – ensimmäinen suomalainen perinne aineettoman kulttuuriperinnön listalla

Lisää löylyä! Joni Saaristenperä saunoo saunalautalla kuvassa, joka on julkaistu kesällä 2016. "Ensi kesänä saunotaan jälleen lautalla. Se on ollut käytössä jo seitsemän vuotta", Saaristenperä kertoi MT:lle torstaina. Kuva: Kimmo Haimi

Saunominen on ensimmäinen suomalainen perinne, joka pääsee Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon.

"Saunaperinteen nimeäminen Unescon luetteloon tuo samalla näkyvyyttä elävälle aineettomalle kulttuuriperinnölle, joka on osa arkeamme ja juhlaamme”, sanoo Museoviraston erikoisasiantuntija Leena Marsio.

Saunaperinteen vaaliminen on aika mukavaa hommaa. Kuva: Suvi Elo

"Nimeäminen tarkoittaa vastuuta perinteen suojelusta niin saunatoimijoiden kuin valtion taholta", Marsio muistuttaa.

Museovirasto sitoutuu Suomen valtion valtuuttamana vaalimaan suomalaisen saunaperinteen jatkuvuutta ja nostamaan esille sen merkityksellisyyttä osana tapakulttuuria ja hyvinvointia.

Tätä työtä Museovirasto tekee yhdessä suomalaisten saunayhteisöjen ja saunakulttuuria edistävien toimijoiden kanssa.

Nyt sauna lämpiämään! Saunominen on nostettu Unescon luetteloon aineettomasta kulttuuriperinnöstä. Kuva: Suvi Elo

Saunan lämmitys, saunomiseen liittyvät tavat ja perinteet sekä esimerkiksi saunominen lauluissa, uskomuksissa ja tarinaperinteessä ovat osa tätä elävää, aineetonta kulttuuriperintöä.

Saunomisen elinvoimaisuus on nyt huipussaan: lähes 90 prosenttia suomalaisista saunoo kerran viikossa.

Suosio näkyy myös saunojen lukumäärässä: Suomessa on noin 3,2 miljoonaa saunaa.

Perinne siirtyy eteenpäin perheissä sekä lukuisissa aktiivisissa saunaseuroissa.

“Saunaperinteen nimeäminen Unescon luetteloon on saunaseurojen pitkäjänteisen työn tulosta. Kaikki Suomen saunojat voivat olla ylpeitä Unescon päätöksestä”, Marsio sanoo.

Kaustislainen pelimanniperinne on Suomen seuraava ehdokas Unescon luetteloon. Kuva: Päivi Karjalainen

Osana Unescolle laadittua hakemusta saunayhteisö on määritellyt joukon suojelutoimenpiteitä, joilla saunaperinteen elinvoimaisuutta on tarkoitus tukea.

Näiden toimien tueksi on perustettu Saunarinki eli kaikille avoin saunatoimijoiden verkosto.

Museovirasto myönsi joulukuun yhdeksäntenä päivänä Suomen Saunaseuralle avustuksen Saunaringin toiminnan käynnistämiseen.

Lisäksi Museovirasto valmistelee paraikaa kolmen yleisen saunan erityissuojelua. Nämä ovat Kotiharjun sauna ja Arlan sauna Helsingissä sekä Rajaportin sauna Tampereella.

Suomen seuraava kansallinen hakemus koskee kaustislaista viulunsoittoperinnettä.

Asiasta odotetaan päätöstä joulukuussa 2021, Museovirastosta kerrotaan.