"Jos lukio lähtee, niin se tarkoittaa sivistyksellistä alasajoa kunnalle"

Pienissä lukioissa luovuus kukkii: Pyhäjoen lukiossa opiskelijat pääset toimittamaan Pyhäjoen kuulumisia -ilmaisjakelulehteä. 

"Kunnat ovat pitkään pitäneet pienistä lukioistaan hyvin kiinni. Poliisi voi lähteä, posti voi lähteä, mutta jos lukio lähtee, niin se tarkoittaa sivistyksellistä alasajoa kunnalle", sanoo Lähilukioyhdistyksen puheenjohtaja Jukka O. Mattila.

Pienlukioiden opiskelijat tulevat pääsääntöisesti omalta paikkakunnalta. Haastetta tuo maaseudun ja haja-asutusalueiden opiskelijaikäluokkien pieneneminen.

"Siinä täytyy tehdä töitä ihan toisella tavalla kuin jossain kaupungissa, jossa voidaan korkeilla keskiarvorajoilla karsia opiskelijoita ja massaa riittää", Mattila toteaa.

Hänen mukaansa pienten lukioiden välillä on yksilöllisiä eroja. Joiden lukioiden erityispainotukset voivat houkutella myös ulkopaikkakuntalaisia pieneen opinahjoon.

Vastaisuudessa opiskelijaikäluokkien vähenemisen lisäksi myös kuntien tiukka taloustilanne vaikuttaa lukioiden toimintaan. Nyt mitataan kuntien sivistystahtoa.

"Se on kunnista itsestään kiinni, että saadaan kehitettyä niin hyvä lukio kuin halutaan."

Pienissä lukioissa henkilökuntaa on vähän. Mattilan mukaan tämä ei ole johtanut työuupumukseen, pikemminkin päinvastoin.

"Kun opiskelijaryhmät ovat pienet, esimerkiksi 5–15 opiskelijan suuruiset, niin opettaja voi tehdä työtään eri tavalla kuin jos olisi 20–30 opiskelijaa."

Myös opinto-ohjaus on eri tasolla kuin suuremmissa yksiköissä. Yksilöllinen opinto-ohjaus on Mattilan mukaan tärkeä tekijä muun muassa korkeakouluihin hakeutumisessa.

Monella pienlukiolla on yhteistyötä korkeakoulujen kanssa.

"Se on trendi, johon opetusministeriö kannustaa ja siihen on yhdistyksen jäsenlukioilla hyvät valmiudet."

"Esimerkiksi Kannuksen lukiossa voi saada jalkaa oven väliin eläinlääketieteelliseen."

Mattilan mukaan oppimistulokset kautta maan ovat hyvin tasaisia. Esimerkiksi ylioppilastutkinnon puoltoäänien keskiarvoero pienten ja suurten lukioiden välillä on hyvin vähäinen.

Tilastokeskus tilastoi vuosittain lukio-opiskelijoiden sijoittumista korkeakouluihin.

"Pienet lukiot ovat kärjessä ja opinto-ohjaus pelaa. Sieltä mennään korkeakouluihin enemmän kuin Suomen lukioista keskimäärin."

Pienillä oppilasmäärillä on myös kääntöpuolensa: yksikköhinta opiskelijaa kohti on suurempi kuin suuremmissa lukioissa.

"Se on selvää, että jos luokassa on 30 opiskelijaa kaupunkilukiossa, niin hinta on eri tasoa kuin maaseudulla, jossa on pienemmät ryhmät."

Suuremmat menot ovat kuitenkin hinta koulutuksen alueellisesta tasa-arvosta Suomessa ja koko maan pitämisestä asuttuna.

"Aika hyvin ovat pienet lukiot huutoon vastanneet, tulokset puhuvat puolestaan."

Lukioiden määrä on Mattilan mukaan laskenut erityisesti kaupungeissa, joissa keskisuuria lukioita on yhdistetty suuremmiksi kokonaisuuksiksi.

Nyt lukiokoulutuksen kehitys näyttää muuttaneen suuntaansa. Mattila on tyytyväinen opetus- ja kulttuuriministeriön toimintaan: Se on vihdoin panostamassa lukiokoulutukseen ja määrärahojen alasajo on toistaiseksi pysähtynyt.

Lähilukioyhdistyksen 162 jäsenlukiota kattavat yli 40 prosenttia Suomen lukioista, Mattila kertoo.

Viimeisten 20 vuoden aikana on vuosittain lakkautettu keskimäärin 1,5 jäsenlukiota. Luku on kuitenkin hyvin pieni verrattuna esimerkiksi lakkautettuihin kyläkouluihin. Mattilan tietämän mukaan kuluvana vuonna ei olla lakkauttamassa yhtään yhdistyksen jäsenlukiota.