Kiinasta kuultu juttu muuttui täysiksi työpäiviksi – Niina Ikosen vuosi on kulunut koronan näköalapaikalla

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erityisasiantuntijan Niina Ikosen perheessä on yksi asia, johon korona-aika ei aiheuttanut muutoksia – nimittäin käsienpesun tiheys. Ikonen naurahtaa, että käsienpesuun patistaminen on ammattitauti. Kuva: Carolina Husu

"Jos on yhtään hötky olo, hyppään kajakkiin ja lähden keskelle järveä", Niina Ikonen kertoo. Kuva: Carolina Husu

Hengitystievirukset ovat olleet osa Niina Ikosen työtä 1980-luvulta asti. Ei siis ole ihme, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erityisasiantuntijana työskentelevän Ikosen mielenkiinto heräsi viime joulunpyhinä.

Silloin Kiinan Wuhanista alkoi tihkua tietoa epämääräisestä keuhkokuumeryppäästä. Kansainvälisissä tiedotteissa arvuuteltiin, mistä on kyse, sillä tavallisimmat hengitystievirukset oli jo suljettu pois. Uutta koronavirusta väläyteltiin jo vuoden ensimmäisinä päivinä.

Tutkijan kiinnostus voitti joululomamoodin. Ikonen luki Wuhanin mysteeriviruksesta lomallaan ja viestitteli aiheesta kollegansa kanssa.

Loppiaisen jälkeen tuli tieto, että kyseessä on kuin onkin uusi koronavirus, tarkemmin ottaen SARS-CoV-2-virus, joka aiheuttaa COVID-19-tautia. Sekä virusta että tautia kutsutaan arkikielessä koronaksi.

Vuoden alkupäivät tuntuvat Ikosesta lähes toiselta aikakaudelta.

"Ihmisellä on tunnetusti taipumusta optimismiin, joten en todellakaan olisi silloin uskonut, millä nopeudella uusi koronavirus lähtee leviämään ja siitä tulee pandemia."

Epidemialla tarkoitetaan tartuntatautia, joka tarttuu suureen osaan tietyn alueen väestöstä. Pandemia tarkoittaa useaan maanosaan levinnyttä epidemiaa.

SARS-CoV-2 ei suinkaan ole ainoa koronavirus. Monen muistissa on esimerkiksi vuonna 2012 tunnistettu MERS, joka sekin on koronavirus. Koronavirukset eivät ole ennen aiheuttaneet pandemiaa.

Koronavirukset taas ovat yksi esimerkki hengitystieviruksista. Niitä maailma on varsin kirjaimellisesti pullollaan.

Ihmisten keskuudessa kiertää monenlaisia hengitystieinfektioita aiheuttavia viruksia, muun muassa influenssa-, parainfluenssa-, rino-, entero-, metapneumo-, adeno- ja RS-viruksia.

Influenssaviruksia on neljää päätyyppiä, joista A- ja B-tyypit aiheuttavan vuosittain epidemioita ihmisillä. Monella on tuoreessa muistissa vuoden 2009 pandemiaksi yltynyt A-tyypin influenssa A(H1N1), eli sikainfluenssa.

Ikonen vetää Suomen kansallista influenssaseurantaa, joka raportoi Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskukselle (ECDC:lle) ja Maailman terveysjärjestölle (WHO:lle) Suomen influenssaepidemiatilanteesta sekä siitä, millaisia influenssaviruksia epidemian aikana kiertää ja kuinka hyvin ne vastaavat rokoteessa olevia viruksia.

Esimerkiksi vuoden 2009 sikainfluenssapandemia saatiin suhteellisen nopeasti kuriin rokotteella. Kyseessä oli nimensä mukaisesti influenssavirus, ja maailmaa kiertäviin kausi-influenssaviruksiin on jatkuvasti käytössä ja kehitteillä rokotteita.

Koronavirusta vastaan ei kuitenkaan ole ennen ollut rokotetta. Tieto COVID-19:stä ja sen käyttäytymisestä on karttunut kuluneiden kuukausien aikana.

Koronavirus on yhdistänyt eri alojen asiantuntijat ennennäkemättömällä tavalla, Ikonen kertoo. Esimerkiksi viruksen genomi, eli perimä, julkaistiin kaikkien maiden käyttöön heti, kun se oli selvillä tammikuun alkupäivinä. Se mahdollisti koronaviruksen tunnistavan testimenetelmän kehittämisen.

Viikko perimän julkaisun jälkeen WHO:n sivuilla julkaistiin ensimmäinen viruksen perimän tunnistamiseen perustuva menetelmä.

Pyörää ei Ikosen mukaan kannattanut keksiä uudelleen, vaan testimenetelmää lähdettiin kehittelemään WHO:n sivuilla julkaistun menetelmän pohjalta.

"Tämä mahdollisti sen, että Suomella oli nopeasti käytössä testi, jolla voidaan tunnistaa koronatartunta. Kansainvälinen yhteistyö on ollut toimivaa", Ikonen kertoo.

Koronan lähtötilanteessa Ikosen työn tärkein asia oli saada varmistettua riittävä testauskapasiteetti. Testi saatiin käyttöön tammikuun lopulla samana päivänä, kun Suomen ensimmäinen koronaepäily ilmaantui. Nyt Suomen testauskapasiteetti on yli 13 000 testiä vuorokaudessa.

Kun Ikonen muistelee kulunutta vuotta, häntä ihmetyttää, mihin aika oikeastaan katosi.

"Ensin koronavirus oli se Kiinasta kuultu juttu, mutta se muuttuikin äkkiä täysiksi työpäiviksi. Tai no, oikeastaan myös viikonlopuiksi."

Suomessa kesä on tarjonnut koronaan pienen hengähdystauon.

"Tilanne ei ole helpottanut, mutta hitusen rauhoittunut kevättalveen verrattuna. Kesällä on voinut hieman hengähtää, mutta syksyyn kuitenkin valmistaudutaan ", Ikonen kertoo.

Syksy ja talvi ovat tavallisenakin vuonna hengitystievirusten kulta-aikaa. Nyt edellisten hengitystievirusten lisäksi ihmisten keuhkoja väijyy korona.

"Meidän täytyy pystyä varmistamaan, että koronatartunnat löytyvät kaiken muun pärskimisen joukosta", Ikonen tiivistää.

Toistaiseksi on mahdotonta sanoa, miten koronavirus käyttäytyy jatkossa.

"Tuleeko tästä koronaviruksesta samanlainen kuin neljästä muusta ihmisille tartuntoja aiheuttavista koronaviruksista, joita esiintyy ympäri vuoden, erityisesti syys- ja talvikuukausina. Jaa-a, ei ole kristallipalloa."

Kun WHO julisti koronan pandemiaksi ja Suomessa alkoivat poikkeusolot maaliskuun puolivälissä, Ikonen huomasi, että ihmiset noudattivat ohjeita ja suosituksia hyvin. Turvavälit otettiin käyttöön ilman eri kehotuksia, ja käsi- ja yskimishygieniasta tuli rutiinia.

Yksi asia, joka Ikosen mukaan osoittaa ihmisten noudattaneen koronarajoituksia, on lyhyeksi jäänyt influenssakausi ja muiden hengitystieinfektioiden vähentyminen.

"Etäisyyden pitäminen ja käsi- ja yskimishygieniasta huolehtiminen purevat paitsi koronaan, myös muihin hengitystieinfektioihin. Suomalaiset ansaitsevat kiitokset siitä, ettei terveydenhuolto ruuhkautunut, eikä niin toivottavasti käy jatkossakaan."

Ikonen arvioi, että koulujen alkaminen ja etätöistä konttoreihin palaaminen aiheuttavat korona-ajan seuraavan koetinkiven.

"Oma pelkoni on, että koronatartuntojen päälle tulee niin paljon muitakin hengitystievirustartuntoja, että kokonaisuus voi olla terveydenhuollolle liikaa. Uskon kuitenkin, että ihmiset osaavat jatkossakin noudattaa ohjeita ja suosituksia."

Tietyt tartuntatauteihin liittyvät lainalaisuudet ovat kirkastuneet monelle vasta korona-aikaan, Ikonen pohtii. Ennen on ehkä herkemmin menty kurkku hieman kipeänä ja nenä hieman vuotavana tartuttamaan muita töihin, kouluihin, päivähoitoon ja harrastuksiin.

Ikosen perheessä on yksi asia, johon korona-aika ei aiheuttanut muutoksia – nimittäin käsienpesun tiheys.

"Olen aina patistanut perheeni huolehtimaan tarkkaan käsihygieniasta. Kai se on ammattitauti", Ikonen naurahtaa.

Keskikesällä Ikonen oli kuukauden kesälomalla ja lähti perheineen lataamaan akkuja mökille Joroisiin Etelä-Savoon.

"Tietenkin myös lomalla on näinä aikoina pakko olla valmiudessa, seurata tilannetta ja vähän tehdä töitäkin. Mutta pääasia oli, että sai oltua ympäristössä, jossa sai ajateltua muutakin kuin koronaa."

Hän hankki miehensä kanssa tänä kesänä mökille kajakit, jotka ovat olleet kovassa käytössä. Järvellä meloskelulla ja veden liplatuksen kuuntelulla on rauhoittava vaikutus kaiken koronan keskellä.

"Jos on yhtään hötky olo, hyppään kajakkiin ja lähden keskelle järveä."

• Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL:n) asiantuntijamikrobiologiayksikön erityisasiantuntija.
• Vastaa hengitystievirusten seurannasta ja epidemiologiasta sekä kansallisen influenssakeskuksen toiminnasta.
• Työskennellyt varhaisimpia kesätöitään lukuun ottamatta koko uransa THL:ssä ja sen edeltäjässä Kansanterveyslaitoksessa.
• Ikosella oli jo pikkutyttönä ajatus siitä, että hänestä tulee biologi. Lukiossa ajatus muuttui suunnitelmaksi.
• Valmistunut filosofian maisteriksi Turun yliopistosta, pääaineena biologia.
• Asuu Helsingissä. Perheeseen kuuluu mies, kolme aikuista lasta ja kaksi koiraa.
• Harrastaa koirien kanssa ulkoilua, ja korona-aika sai hänet myös pitkästä aikaa käsitöiden pariin. Parhaillaan työn alla on suuri viltti.