”Ihmisten asenteet ja odotukset maaseutua kohtaan ovat muuttumassa"– Helena Vuopionperä-Kovanen on unelmatyössä kunnanjohtajana
Kunnan johtamisessa tärkeintä ovat vuorovaikutustaidot, 29-vuotias kunnanjohtaja sanoo.
Helena Vuopionperä-Kovanen pitää myönteisenä sitä, että nuoret naiset pyrkivät ja tulevat valituiksi kuntien johtotehtäviin. Kuva: Petri BlomqvistVajaan 2 400 asukkaan Toivakan tuore kunnanjohtaja on ehtinyt istua työhuoneen pöytänsä takana Toivakkatalossa muutamia kuukausia.
Lokakuun alussa tehtävässä aloittaneen Helena Vuopionperä-Kovasen tie kulki kahden muun keskisuomalaisen kunnan kautta. Pihtiputaalla kunnansihteerinä ja myöhemmin Uuraisilla talous- ja hallintopäällikkönä tehtäviin kuului myös sijaistaa kunnanjohtajaa.
Kunta- ja hallintoasioiden opiskelu sekä sittemmin kunnalliselle puolelle töihin hakeutuminen ei ollut sattumaa. Takana ovat kunnallishallintoon erikoistuneen yhteiskuntatieteiden maisterin opinnot Tampereelta.
”Voi sanoa, että nämä kunnallisen puolen jutut ovat meillä perhe- ja sukuvika”, Vuopionperä-Kovanen kertoo.
Hänen äitinsä on tehnyt pitkän uran kunta-alalla.
”Edesmennyt isäni taas oli pitkän linjan keskustalainen kuntapoliitikko Enontekiöllä. Siskoni on nyt siellä saman puolueen valtuutettuna.”
Juuret ovat siis maaseudulla Lapissa, Enontekiön Kaaresuvannon kylässä.
”Olen tottunut pienen paikkakunnan hyviin ja huonoihin puoliin. Koen sen kyllä ehdottomasti vahvuudekseni, kun työskentelen pienen maaseutupaikkakunnan kunnanjohtajana.”
Työssä vaaditaan kunta-asioiden monipuolisen tuntemuksen ja asiaosaamisen lisäksi tiettyjä persoonallisuuden piirteitä.
”Tarvitaan sosiaalisuutta, yhteistyötaitoja sekä myös tietynlaista jämäkkyyttä. Täytyy kyetä kuuntelemaan ja huomioimaan erilaisia mielipiteitä mutta myös muodostamaan se oma linja. Kokonaisuuksien hallinta on keskeistä”, Helena Vuopionperä-Kovanen kiteyttää.
Hyvät vuorovaikutustaidot ovat hänen kokemuksensa mukaan tärkeintä.
”Ne korostuvat, kun on yhteydessä kuntalaisten suuntaan. Kuntaa rakennetaan aina asukkaille. Heille ei saa missään vaiheessa tulla sellainen olo, että heidän huoliaan vähätellään tai ajatuksiaan ei kuulla.”
Nuori kunnanjohtaja huomauttaa, että pienen kunnan organisaatiossa työmäärä yhtä viranhaltijaa kohden on huomattavasti suurempi kuin isoissa kaupungeissa.
”Pienessä organisaatiossa tehdään paljon töitä. Toivakassa ei ole hallintojohtajaa, vaan siihen toimeen kuuluneita tehtäviä on jaettu muille, muun muassa kunnanjohtajalle.”
Hallintojohtajan tehtävä lakkautettiin Toivakassa säästösyistä. Sieltä muiden viranhaltijoiden vastuulle sälytettiin esimerkiksi henkilöstöasiat, viestintä, talousasiat, markkinointi ja yritysviestintä.
Vuopionperä-Kovanen löytää suuresta ja monihaaraisesta työtaakasta myös myönteistä.
”Onhan tämä mielettömän monipuolinen työ, jossa saa käyttää osaamistaan sekä myös kerryttää sitä lisää. Haasteista huolimatta tämä on ehdottomasti itselle sellainen unelmahomma”, hän kehuu.
Toivakan ominaispiirteitä ovat luonnonläheisyys, kauniit järvimaisemat ja jylhät metsät.
Kunnassa on paljon vesistöjä ja runsaasti suurjärvi Päijänteen rantaa.
”Metsästys, kalastus ja luonnossa liikkuminen ovat asioita, joita täällä pystyy luontevasti harrastamaan”, uusi kuntalainen listaa.
Moneen muuhun alle 3 000 asukkaan maaseutukuntaan verrattuna Toivakan vahvuutena on sijainti kasvukeskuksen ja yliopistokaupungin lähistöllä.
Jyväskylän keskustaan on matkaa 35 kilometriä, ja sen itäiset kaupunginosat sijaitsevat alle 30 kilometrin päässä.
”Jyväskylän läheisyys on ehdoton vahvuutemme. Näen, että keskuskaupungissa asuu paljon meidän potentiaalisia tulevia asukkaitamme.”
”Siellä on paljon vastavalmistuneita, jotka etsivät uutta kotia itselleen tai perheelleen. Me tarjoamme kohtuuhintaista asumista, tilaa, rauhaa ja turvallisuutta hyvien kulkuyhteyksien päässä”, Vuopionperä-Kovanen mainostaa.
Tätä ajatellen kuntaan on kaavoitettu runsaasti tontteja omakotitaloille mutta myös yrityksille.
Kunnanjohtaja pääsee selvästi vauhtiin puhuessaan Nelostien läpäisemän Toivakan saavutettavuudesta ja mahdollisuuksista.
”Meillä käy paljon töissä esimerkiksi jyväskyläläisiä opettajia, ja vastaavasti monet toivakkalaiset kulkevat töissä keskuskaupungissa. Kulkuyhteydet eivät ole hyvät ainoastaan Jyväskylään, vaan sijaitsemme aivan Suomen etelä–pohjoissuuntaisen päävaltatien varrella.”
Toivakassa kulkee ihmisiä töissä myös naapurimaakunnista Etelä-Savosta ja Päijät-Hämeestä.
Entä sitten ne paljon puhutut maaseudun haasteet ja ongelmat?
”Ikääntyvien määrä kasvaa meilläkin. Se tietenkin tuo haasteita. Meitä kohtaa sama klassinen ongelma kuin monia muitakin Suomen kuntia: miten suhteutetaan kuntalaisten tarpeet käytettävissä olevaan rahaan ja olemassa olevaan palvelurakenteeseen”, Helena Vuopionperä-Kovanen pyörittelee.
Päänvaivaa Toivakassa aiheuttaa myös taloudellisiin vaikeuksiin ajautunut Keski-Suomen Valokuituverkot Oy, jonka lainoja kunnat lähtivät takavuosina takaamaan holding-yhtiön kautta. Toivakka on yksi kymmenestä lainoja taanneesta kunnasta.
”Maaseudulle haluttiin rakentaa kiinteitä valokuituyhteyksiä, mikä on hyvä ja tärkeä tavoite. Nyt kun yritys on ajautunut ongelmiin, kuntien niskaan uhkaa kuitenkin kaatua paljon velkoja, jollei tilanne muutu.”
”Jos Toivakan niskaan mätkähtää suuret velat, se aiheuttaa merkittäviä haasteita kuntatalouteen.”
Kunnanjohtaja toivoo, että sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus saataisiin pikaisesti vietyä maaliin.
”On haastavaa suunnitella ja toteuttaa asioita kuntatasolla, kun valtakunnanpolitiikka tempoilee. Toivoisin selkeitä ratkaisuja ja uudistusten valmiiksi saattamista”, hän viestittää.
Haasteista huolimatta Helena Vuopionperä-Kovanen näkee johtamansa kunnan tulevaisuuden valoisana.
”Kun vain osaamme hyödyntää vahvuuksiamme, meillä on edessämme enemmän mahdollisuuksia kuin ongelmia.”
29-vuotias virkanainen uskoo myös suomalaisen maaseudun tietynlaiseen kunnianpalautukseen.
”Ihmisten asenteet ja odotukset maaseutua kohtaan ovat pikkuhiljaa muuttumassa myönteisemmiksi. Monet haluavat pois kaupungin sykkeestä ja kiireestä. Etätyöyhteyksissä ja uudenlaisessa teknologiassa ylipäätään on valtavia mahdollisuuksia maaseudulle.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
