Áilu Valle asuu Ivalossa ja matkustaa lähinnä työkeikoille. Onneksi nykyteknologialla musiikinteko ja monet työtehtävät hoituvat kotoa käsin. Kuva: Tarmo Lehtosalo
Räppäri Áilu Vallella on tehtävä – ”Hyvä, että asioista puhutaan nyt”
Áilu Valle pohtii usein, mikä on esimerkiksi mönkijä pohjoissaameksi. Kieli kehittyy ja siirtyy nuorille hänen tekemässään musiikissa.
Vapaa-ajallaan Áilu Valle suuntaa mieluusti kalaan. Kuva: Tarmo LehtosaloRäppäri Áilu Vallella on missio. Saamenkielen elvyttäminen ja nuorten mielenkiinnon herättäminen omaan kulttuuriperintöönsä.
Siinä ohessa tulee kritisoitua luonnonvarojen tuhlailua ja ihmisen ahneutta.
Ihminen koko olemassaolonsa velkaa ravintoketjulle
luonnolle ikivanhalle tasapainolle
aika sulkea leuat
kaunein on se
joka antaa muille tilaa elää
Ote on Vallen kappaleesta Velalliset, Velggolaččat, jonka hän räppää omalla äidinkielellään. Tai oikeastaan isänkielellä, sillä vanhemmat päättivät, että poroja hoitanut isä puhuu lapsille pohjoissaamea ja suomen kielen lehtorina työskennellyt äiti suomea.
”Isä on ollut aina intohimoinen kielen suhteen ja tarkka sanoista. Hän merkkaili sanakirjaan sanoja, jotka puuttuivat”, Valle kertoo.
”Joikatessa esivanhemmat tulevat seuraksesi.”
Vallen lapsuudenkoti sijaitsi Utsjoen Kaamasmukassa, parinkymmenen hengen porokylässä. Siellä serkut ja pikkuserkut pelasivat jalkapalloa vanhalla venäläisten vankileirillä, sotaromun keskellä.
Koulussa opeteltiin joikaamaan ja kokkaamaan perinteisiä ruokia, kuten kumpuksia ja savulihaa sekä heittämään suopunkia.
Vallen kanssa samalla luokka-asteella oli vain hänen pikkuserkkunsa.
”Ysillä päätimme, että kahdestaan oleminen riittää. Lukiossa menimme suomenkieliselle luokalle.”
Utsjoen saamelaislukion jälkeen Valle opiskeli Oulun yliopistossa pohjoissaamen opettajaksi. Matkan varrelle on siunaantunut useita saamelaisopettajia, jotka innostivat vaalimaan kieltä ja kulttuuria.
Seitsemän vuotta kaupunkilaiselämää Oulussa piisasi ja nykyään Valle asuu puolisonsa kanssa Ivalossa.
”Rauha löytyy paikasta, jossa on vähemmän ihmisiä ja enempi luontoa.”
Poronhoitajaksi veri ei kuitenkaan vetänyt, sillä lukeminen on aina kiinnostanut enemmän. Vallen sisko puolestaan viihtyy Helsingissä ja myöskin räppää artistinimellä Catty E.
Pohjoissaamea puhutaan Norjassa ja Ruotsissa, joten kielen puolesta Vallen on helppo esiintyä ja verkostoitua myös Suomen rajojen ulkopuolella.
”Koen, että saamelaisalueella on aika hyvä tilanne pohjoissaamen kielitaidossa ja lapsia on melko paljon kaikissa ikäryhmissä. Paljon järjestetään tapahtumia, joissa saamen kielen käyttö on luontaista.”
Nykylapset kasvavat aikaan, jossa saamelaisuutta arvostetaan. Vallen vanhempien ikäluokka on joutunut kokemaan asuntolahelvetin ja kiellon puhua äidinkieltään.
Vallen mukaan traumat paistavat yhä. Monet vanhemmista ihmisistä saattavat olla varautuneita. Osa ei ole uskaltanut opettaa saamea lapsilleen.
”Hyvä, että asioista puhutaan nyt ja on mahdollisuus esimerkiksi nuotioterapiaan.”
Rap-musiikin imuun Valle ajautui, kun yläasteaikoina Paleface ja Fintelligens riimittelivät suomeksi. Naapurinpoika soitti Wu-Tang Clania, mikä kuulosti ”siistiltä ja erilaiselta”.
Utsjoen saamelaislukion aikoihin roikoteltiin lökäpöksyjä ja opeteltiin käsimerkkejä.
Aluksi Valle ajatteli, ettei saameksi voi räpätä, koska siitä puuttuu urbaani sanasto. Yliopistoaikana Valle alkoi kuitenkin nähdä yhtymäkohtia räpin alkujuurissa Amerikassa ja saamelaisten tilanteessa Suomessa.
”Vähemmistöt taistelevat omien oikeuksiensa puolesta. Musiikista tulee kanava jakaa tietoa oman väestön kesken ja tuoda asioita valtaväestön tietoon.”
Ensimmäinen albumi syntyi 2012 nimellä Dušši dušše duššat (Turha vain tuhoutua). Sanoituksissaan Valle varoittaa ihmiskuntaa luonnon tuhoamisen seurauksista.
Sanavarastonsa kartuttamiseksi muusikko lukittautui kämppäänsä pariksi kuukaudeksi ja laati niin kutsutun käänteissanakirjan. Siinä on 35 000 pohjoissaamen sanaa lueteltuna rimmaavien loppujen mukaan.
Kieleen täytyy myös kehittää uusia sanoja.
Uutistoimittajana Valle on joutunut muun muassa miettimään, mikä on mönkijä tai hyödyke saameksi. Kielen kehittymistä ruoditaan saamelaisten Omituiset jutut (Ártegis ságat) -Facebook-ryhmässä.
Uusien sanojen käyttöönotosta tekee suosituksia Saamen Kielikaltio, mutta aina ne eivät vakiinnu suihin. Kännykästä tuli aluksi čulku eli haittakapula/este, mutta kieleen vakiintui taskupuhelin eli lubmatelefovdna.
Räppärillä on kolme gáktia eli perinnepukua, joista kuvassa oleva on teetetty esiintymisiä varten. Kuva: Tarmo LehtosaloKännyköistä puheen ollen sellainen löytyy luonnollisestikin myös monen alkuperäiskansaan kuuluvan taskusta. Raaka-aineet niihin täytyy jostain louhia. Kaivosten avaamista saamelaisalueille vastustava Valle tiedostaa ristiriidan.
”Arjessa yritän olla tasapainossa luontoyhteyteen perustuvan saamelaisen elämäntavan ja globaalin kulutusyhteiskunnan kanssa. Teen niille asioille jotain, mille voin, mutta en stressaa niistä, joille en voi mitään. Maapallon tulevaisuuden näen aika heikkona, sillä ihmisten asenteiden ja käyttäytymisen muuttaminen vaikuttaa lähes mahdottomalta isossa mittakaavassa. Suurin ongelma on varallisuuden epätasainen jakautuminen”, Valle pohtii.
Häntä ei kiinnosta matkustaa pätkääkään enempää kuin on tarpeen. Työreissut hoidetaan, mutta muutoin vapaa-aika kuluu lähijärvellä, joella tai metsässä.
Ruokavalion kulmakivet muodostuvat pitkälti kalasta, porosta ja riistasta.
”Saamelaisille kuuluu alkuperäiskansana oikeus päättää, ketkä saavat äänestää vaaleissa.”
Räppäri on surullinen, ettei saamelaisten ihmisoikeuksien toteutumista edistävä saamelaiskäräjälaki ole mennyt läpi eduskunnassa.
Vallen mukaan alkuperäiskansa ei tällä hetkellä pääse edistämään omaa kieltään ja kultturiaan kuin lähinnä Utsjoella, kun taas suomalaiset saavat opetusta ja palvelua suomeksi joka puolella.
”Lisäksi saamelaisille kuuluu alkuperäiskansana oikeus päättää, ketkä saavat äänestää vaaleissa. Ryhmäidentifikaatio on kaikkien alkuperäiskansojen olemassaolon keskiössä.”
Myös medialla on oma vastuunsa, millaisina saamelaiset nähdään.
Gáktia eli perinnepukua Valle käyttää esiintyessään ja juhlissa. Kuva: Tarmo LehtosaloSaamelaisessa elämäntavassa Vallen sydäntä lähellä on henkisyyden ja käytännöllisyyden yhteys. Pyhyys asuu luonnossa.
Lapsuudestaan hän muistaa kuinka isä oli monesti kotona hiljaa, mutta metsässä tarinaa kyllä riitti.
Sukuyhteys vuosisatoja taaksepäin on vahva ja nousee pintaan erityisesti joikatessa.
”Silloin esivanhemmat tulevat seuraksesi”, Valle kuvailee.
Joikuja pupahtelee ilmoille yksin liikuskellessa ja turvallisessa yhteisössä.
Gáktia eli perinnepukua räppäri käyttää esiintyessään ja juhlissa. Kolmesta asusta yksi on teetetty esiintymisiä varten. Myös rap-gákti noudattelee Utsjoen alueen kuvioita ja malleja. Saamelaiseen tapaan juuret ulottuvat kaikkeen.
Rap-artisti Áilu Valle
Syntynyt 1985 Kaamasmukassa Utsjoella
Asuu Hangosta kotoisin olevan tanssijapuolisonsa kanssa Ivalossa
Opiskellut pohjoissaamen opettajaksi Oulun yliopistossa
Työskennellyt kääntäjänä, simultaanitulkkina, ääninäyttelijänä, näyttelijänä ja toimittajana
Esikuvia Nils-Aslak Valkeapää, Asa, Amoc, Edorf, Paleface.
Voitti vuonna 2019 lastenkulttuurin valtionpalkinnon
Levyttänyt kolme pohjoissaamenkielistä sooloalbumia ja kaksi posse-albumia suomeksi
Vallen vinkkejä kesän saamelaisfestivaaleista: Riddu Riđđu Manndalenissa Norjassa, Márkomeannu Evenesissä Norjassa ja Ijahis Idja Inarissa Suomessa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
