
Viimeisten kyläkauppojen olemassaoloa uhkaa EU:n tasolta tullut asetus, joka on raskas jokaiselle päivittäistavarakaupalle ‒ ”Optimismiin ei ole syytä”
Päivittäistavaroita myyvät kaupat ovat ison haasteen edessä. Vuoteen 2030 mennessä jokainen joutuu tekemään mittavan remontin, ja vasta harva on tarttunut toimeen.
Palonurmen kyläkaupassa ei vielä ole ehditty miettiä, kuinka kylmälaiteasetus saadaan vietyä käytäntöön vuosikymmenen loppuun mennessä. Kuva: Pentti VanskaJos kyläkauppojen määrä vähenee samaan tahtiin kuin viimeisten 20 viime vuoden aikana, meillä ei enää 10 vuoden kuluttua ole yhtään kyläkauppaa.
Uhkaako sukupuutto niitä?
”Mikään ei oikeastaan oikeuta sellaiseen optimismiin, että pohjakosketus olisi nähty”, sanoo johtaja Ilkka Nieminen Päivittäistavarakauppa ry:stä.
Viimeisimpänä haasteena on vuonna 2020 voimaan tullut F-kaasuasetus, jonka siirtymäaika päättyy 2030.
Fluorattuja kasvihuonekaasuja ja niitä sisältäviä seoksia käytetään useimmiten lämmönsiirto- ja kylmäaineina jäähdytys-, ilmastointi- ja lämpöpumppulaitteistoissa. EU:n lainsäädäntö edellyttää siirtymään vihreämpiin tapoihin jäähdyttää.
Pelkän kylmäsaneerauksen lasku on 200 000 eurosta jopa miljoonaan euroon jokaisessa maamme 2 500 elintarvikkeita myyvässä kaupassa.
Suomen Kylmäliikkeiden liiton arvion mukaan vähittäiskaupoilla on edessään jopa 1,5 miljardin euron urakka, jos kylmäsaneerauksen yhteydessä tehdään muutakin remonttia.
”Tämä on kyläkaupoille oikeasti kynnyskohta. Veikkaan, että tulemme näkemään ison hyppäyksen alaspäin kauppojen määrässä, kun siirtymäaika loppuu.”
Tilanne on kyläkaupoille erityisen vaikea, sillä harva niistä on kultakaivos mutta korjausvelkaa on sitäkin enemmän, eli tekemättömien remonttien määrä vanhoissa kiinteistöissä on usein suuri.
Kyläkauppias Jussi Kuokkanen osti vuosi sitten kyläkaupan Palonurmesta, joka liitettiin vuonna 2013 Nilsiän mukana Kuopioon. Mies toteaa, ettei ole ehtinyt vielä ajatella F-kaasuasetusta muiden kiireidensä keskellä.
"Varmasti se aiheuttaa investointeja meilläkin, ja siihen pitää varautua hyvissä ajoin."
Toisaalta muutama asia puhuu sen puolesta, että kaikkea toivoa ei ole menetetty.
Valtiovalta on ojentanut auttavan käden, ja kyläkaupat saavat nyt avustusta keskimäärin noin 11 000 euroa vuodessa, jos tietyt edellytykset täyttyvät, kuten tarjolla on muutakin palvelua kuin perinteistä kauppaa.
Avustus jatkuu, ja kehysriihessä on varaus tukeen myös vuosille 2023‒2026.
Usein kyläkaupat ovat paikkoja, joissa haja-asutusalueella voi vielä saada jotain palvelua. Tietenkin ruoka on ykköstuote, mutta yhtä lailla postipalvelut nousevat arvoonsa kaukana suurista taajamista.
”Moni tilaa verkosta tuotteita, mutta niille tarvitaan myös pakettipalvelupiste.”
Kyläkauppias Jussi Kuokkanen arvioi, että Palonurmen kyläkaupan lähivuosien remontteihin menee yhtä paljon rahaa kuin itse kaupan hankintaan. Kuva: Pentti VanskaNieminen toteaa, että palvelua voisi laajentaa entisestään. Suomessa esimerkiksi Alkon noutopisteitä on vain runsaat 100, kun Ruotsissa asiamiehiä on yli 500. Lisäksi noutopistetoimituksen hinta on 9 euroa, joten yhtä viinipulloa ei välttämättä ole mieltä tilata.
”Onhan myös niin, että Alkon monopolin pitäisi kohdella kaikkia ihmisiä samoin ehdoin. Eihän esimerkiksi Sodankylän Alkossa ole asiakkaalle erillistä toimitusmaksua, vaikka sinnekin tuotteet on kuljetettava.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

