TV-kolumni: Väinö Linnan isä oli lahtari
Pohjantähden alku on hieno kertomus pellon raivaamisesta ja torpan rakentamisesta, kirjoittaa Heikki Vuorela.
Täällä Pohjantähden alla, ohjaus Timo Koivusalo Kuvassa Alma Koskela (Ritva Jalonen ) ja esikoispoika Akseli. Kuva: Yle KuvapalveluPunaista näkevät Pohjantähdessä ehkä ne, jotka katsovat sitä kovasti valkoisten lasien läpi. Monelle heistä Väinö Linnan toinen teos, Tuntematon sotilas, on sankaritarina vailla vertaa.
Kummankin tarinan Linna kertoo tavallisten ihmisten näkökulmasta. Pohjantähdessä näkökulma on torpparien, jollaisia Linnan suku oli.
Mutta punikki ei Linnan isä Vihtori ollut. Hän oli lahtari, vieläpä verisintä sorttia.
Käsivarsinauhaa Vihtori ei tosin kantanut, ei punaista eikä valkoista. Hän oli kylän teurastaja.
Pohjantähden alku on hieno kertomus pellon raivaamisesta ja torpan rakentamisesta – maahengestä. Jos kirja päättyisi siihen, sitä luettaisiin ääneen jokaisessa viljelijäjuhlassa.
Torpan – ja sen myötä kartanon – työt olivat Väinö Linnalle tuttuja. Ennen Pohjantähden kirjoittamista hän perehtyi niihin lisää ostamalla Tuntemattoman palkkioilla maatilan Hämeenkyröstä.
Samassa kaupassa tuli renki, jonka hokema ”se on semmosta meitin tämmösten” siirtyi Pohjantähteen.
Täällä Pohjantähden alla. TV1 sunnuntaisin 30.4. alkaen klo 21.05.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
