Nuoret hakevat puutarhanhoidosta mielenrauhaa, vanhemmat fyysistä kuntoa – harrastus on tärkeä peräti joka toiselle suomalaiselle

Puutarha antaa mielenrauhaa, kohottaa kuntoa, sitoo hiiltä ja tuottaa satoa. Kuva: Ville-Petteri Määttä

Puutarhaharrastus on lähellä suomalaisten sydäntä. Kolme neljäsosaa vastanneista harrastaa jotain puutarhanhoitoon liittyvää, ilmenee Kantarin Kotipuutarha-tutkimuksesta. Tutkimuksen tilasi Puutarhaliitto.

Puolelle suomalaisista puutarhaharrastus on joko hyvin tai melko tärkeä. Noin seitsemän prosenttia haluaisi käyttää siihen enemmän aikaa, mutta heillä ei ole siihen mahdollisuuksia joko sopivan paikan tai ajan puutteen vuoksi.

Tuloksissa ehkä yllättävintä on se, että puutarhaharrastuksen lisäämisestä kiinnostuneita on lähes kaikissa ikäluokissa ja asuntotyypeissä, Puutarhaliiton toimitusjohtaja Timo Taulavuori toteaa.

Erityisesti naiset kokevat tämänhetkisen taloudellisen tilanteensa rajoittavan harrastusmahdollisuuksiaan.

Suomalaisten kiinnostus puutarhaharrastusta kohtaan nousi ennätystasolle koronavuosina 2020 ja 2021. Sittemmin etenkin nuorten kiinnostus on hiukan vaimentunut, mutta on edelleen korkealla.

Eri ikäluokat hakevat harrastukseltaan eri asioita, Taulavuori kertoo. ”Ikäpolvien ero on hyvin selvä.”

Yli 55-vuotiaat kokevat, että puutarhanhoito pitää yllä heidän fyysistä kuntoaan. ”Moni sanoo, että ilman puutarhaa kuntoni olisi paljon huonompi”, Taulavuori sanoo.

Puutarhassa työskentely antaakin mielekkään syyn ulkoilla. Siihen liittyvä liikkuminen ei ole liian rajua, ja kyykistymiset ja ojentautumiset harjoittavat kehoa monipuolisesti.

Nuoret kokevat puutarhanhoidon vahvemmin psyykkistä hyvinvointia lisäävänä asiana.

”Monet nuoret kokevat elämänsä stressaavaksi ja tuntevat, ettei se ole kunnolla omassa hallinnassa. Henkisyyteen ja hyvinvointiin liittyvät asiat ovat nousseet heille tärkeiksi. Puutarha antaa vastapainoa muulle elämälle”, Taulavuori pohtii.

Asiasta on tieteellisiä tutkimuksiakin, hän huomauttaa. Niiden mukaan työskentely ja jopa pelkkä oleskelu puutarhassa laskee stressihormonitasoa ja verenpainetta.

”Puutarha antaa hyvänolontunteita, joita me kaikki tarvitsemme, kun maailma on myllerryksessä ja työelämä monella raskasta.”

Moni arvostaa myös sitä, että puutarhan avulla voidaan sitoa ilmakehän hiilidioksidia kasveihin ja maaperään. ”Samalla kun harrastustoiminta tekee hyvää itselle, se myös auttaa sopeutumaan ilmastonmuutokseen”, Taulavuori sanoo.

Puutarhaharrastuksessa liikkuu melkoinen rahamäärä. Viime vuonna puutarhakaupassa saavutettiin kaikkien aikojen euromääräinen ennätys.

Erityisesti kaupaksi kävivät kasvien taimet ja esimerkiksi kompostorit ja puutarhatyökalut.

Kaikkiaan puutarhakaupan arvo oli tutkimuksen mukaan 699 miljoonaa euroa. Lisäksi suomalaiset käyttivät piharakentamiseen, esimerkiksi piharakennuksiin ja terasseihin, 707 miljoonaa euroa.

Kotitalouden vuosittainen keskiostos nousi viime vuonna 351 euroon.

”Kotitaloutta kohti summa ei ollut ennätys”, Taulavuori toteaa.

”Ennätykselliseen kokonaissummaan vaikuttivat sekä hintojen nousu että se, että yhä useampi kotitalous hankkii puutarhatarvikkeita. Tästä on tullut laajenevan väkijoukon harrastus.”

Taulavuori kertoo, että niin sanottu sisäviljely on yleistymässä. Kaikilla ei ole pihaa, mutta viljellä voi myös parvekkeella tai ikkunalaudalla.

”Tarjolla on esimerkiksi led-valoja ja vesiviljelylaitteistoja, joiden avulla saa kasvit kasvamaan vaikka ympäri vuoden.”