Saimaan norppamies: Verkkokielto hiertää enemmän mökkeilijöitä kuin ammattikalastajia

Norppamies Ismo Marttinen tuntee Saimaan pinnalta ja pinnan alta. Hän on mukana useissa sukellushankkeissa. Kuva: Ari Nakari

Kuva: Ismo Marttinen

Kuva: Ismo Marttinen

Saimaannorpalla on kirjava imago. Norppa taipuu julkkikseksi, luonnon ahdingon symboliksi ja haittaeläimeksi.

Ismo Marttiselle norpat ovat sukurasite.

Hän on kiertänyt laskemassa talvipesiä potkukelkalla isänsä kanssa pienestä saakka. Hänen isänsä Kaiku Marttinen oli metsästäjä ja maanviljelijä – ja hyvin kiinnostunut saimaannorpista. Nykyisin Ismon mukana kulkee jo seuraava suku­polvi.

”Pesien laskeminen kevät­talvella on kovaa hommaa. Siinä mennään sananmukaisesti heikoilla jäillä”, hän kuvailee.

Kaiku-isän lapsuudessa norppaa pidettiin haittaeläi­menä, joka söi saaliit verkosta. Aikoinaan niistä maksettiin myös tapporahaa.

Ehkä hieman yllättäen saimaannorppia ehdottivat suojeltavaksi kuitenkin kalastajat: Sammaljärven kalastajat tekivät maa- ja metsätalousministeriölle esityksen, jossa todettiin, että norpan kanta on liian pieni. Norppa rauhoitettiin vuonna 1955.

Tänä kesänä norppamiehellä on erityistä syytä riemuun.

Talven pesälaskennoissa löytyi 84 poikasta. Se on eniten koko mittaushistorian aikana.

Kannan koko on tätä nykyä 320 yksilöä. Määrä ei vielä huimaa päätä: uhanalaisia suippohuuli­sarvikuonojakin on enemmän.

Kanta lasketaan menemällä jo tyhjenneille ja kevään lämmön romahduttamille pesille.

Norpan bongaaminen 4 400 neliökilometrin laajuisella Saimaalla vaatii edelleen tuuria. Tänä keväänä se oli kuitenkin mahdollista. Norppakameran livelähetystä katsottiin yli kaksi miljoonaa kertaa, ja nimikisaan satoi 11 000 ehdotusta.

Marttinen ei tunne ulko­näöltä Pullervoksi ristittyä julkkisnorppaa. Hän ei nimeä edes säännöllisesti näkemiään yksilöitä. ”En lähde inhimillistämään norppia", hän linjaa.

Nyt meneillään on hanke, jossa kaikki norpat kuvataan ja tunnistetaan. Norpilla on kyljessään kiehkuraiskuvio, yksilöllinen kuin sormenjälki.

Muutama päivä ennen tätä haastattelua muikkuverkoista löytyi kesän ensimmäinen kuollut kuutti. Uusi kalastusasetus sallii muikkuverkkojen käytön vuoden ympäri.

Kalastajien toimintaa saimaannorpan suojelu rajoittaa, joten osa haluaisi suojeluun höllempiä säädöksiä.

Heinäkuussa verkkoja saa laittaa veteen vapaasti, jos kalas­tuskunta ei sitä ole erikseen kieltänyt. WWF on esittänyt, että verkkokalastuskieltoa jatkettaisiin heinäkuun loppuun saakka.

Marttinen iloitsee siitä, että Saimaalla on ammattikalastajia. Hänen mukaansa verkko­kielto aiheuttaakin enemmän kitkaa harrastekalastajissa ja mökkei­lijöissä kuin alan ammat­tilaisissa.

”Ammattikalastusta tarvitaan. Saimaan kalastajat saavat suurimmat saaliit troolilla, mistä ei ole norpalle haittaa.”

Saimaalla on kiistelty pitkään troolinkin käytöstä, mutta siihen riitaan saimaannorpat eivät kuulu.

”Yhteistyössä on menty hurjasti eteenpäin, suurimman vastakkainasettelun aika on takana. Eri ryhmien välillä on saavutettu neuvotteluyhteys”, Marttinen sanoo.

Norppaa joutuu joskus pelastamaan konkreettisestikin. Kerran lintubongarit ilmoittivat Marttiselle nähneensä kivenkoloon lipsahtaneen kuutin. Se oli virunut kolossa viikon päivät.

Yhteistyöllä kuutti saatiin lopulta nostettua takaisin kotiinsa – Saimaan syliin.