TV-vinkki: Elokuva ex-jääkiekkoilijan päihdehuuruisesta matkasta huipulta montun pohjalle – auttaa nykyään työkseen muita päihdeongelmaisia

Laitapuolen hyökkääjä -elokuvan pääosissa nähdään Katariina Havukainen ja Severi Saarinen. Kuva: MTV / Laura Mainiemi

Pieni ihminen ponnistelee koko nuoruutensa saavuttaakseen unelmansa, ja kun hän lopulta on pääsemässä huipulle, unelma sälähtää tuhansiksi pirstaleiksi.

Sankari kaatuu niin syvään monttuun, että poispääsy näyttää mahdottomalta.

Kirjoista, televisiosarjoista ja elokuvista mutta myös oikeasti eletystä elämästä tutun tarinan kertoo myös MTV Sub -kanavalla tv-ensi-iltansa saava elokuva Laitapuolen hyökkääjä (2022).

Elokuva perustuu julkisuudessa avoimesti päihdehelvetistään kertoneen ex-jääkiekkoilija Marko Jantusen elämään. Tositapahtumiin perustuvan mutta fiktiivisen elokuvan on ohjannut Aleksi Mäkelä.

Asetelma on seuraava: Jarnalla on vuorokausi aikaa hankkia 10 000 euroa huumevelkojille. Se on vasta etumaksu 100 000 euron velasta, mutta sen pulittamalla välttäisi joutumasta ”montulle”, toistaiseksi.

Silti ensimmäinen asia, jota Jarna hamuaa ennen kuin ryhtyy toimeen velkojiensa lepyttämiseksi, on ”yks pommi” – siis huumeannos. Päähenkilön vuorokausi on taistelu aikaa, mutta myös vääjäämättömiä vieroitusoireita vastaan.

Elokuva rakentuu vastakohdille: menneisyys ja nykyhetki, unelmia ja toivottomuutta, sankarin maine ja itseinho, Calgaryn NHL-kaukalot ja Lahti, josta piti aina päästä pois.

Elokuvan ajallinen rakenne korostaa näitä vastakohtia. Ajallinen miljöö vaihtelee menneisyydestä nykyhetkeen, siis unelmaelämän ja hukattujen mahdollisuuksien välillä.

Hienot ravintolat, hulppea asunto kiiltävine pintoineen ja taistelu jääkiekkokaukaloiden herruudesta luisuvat käsistä ja vaihtuvat epätoivoiseen kamppailuun omasta hengestä.

Jarnan matka kulkee vieroitusoireiden tärinöistä psykoottiseen amfetamiinipilveen. Se on kääntöpuoli julkkisten kanssa kalliissa hotelleissa kokaiinin ja kalliiden juomien voimalla bilettämiselle, josta usein niin kullattua kuvaa maalataan.

Kaikkivoipaisuuden tunteen ja surkean alennustilan välissä keikutaan työpaikalle – lätkäkaukaloon ja selostuskoppiin – milloin krapulassa, milloin aineissa tai humalassa. Siitä on glamour kaukana.

Samanlainen on myös monen tavallisen suomalaisen tarina. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan säännöllinen humalajuominen oli vuonna 2023 melkein yhtä yleistä kuin vuonna 2016, vaikka alkoholin kokonaiskulutus on tuona aikana laskenut väestön tasolla.

Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n raportin mukaan alkoholin aiheuttamien kuolemien, työkyvyttömyyksien, hoitojaksojen ja rikosten yhteenlasketut kustannukset vuodelle 2022 olivat arviolta noin 1,4–1,6 miljardia euroa.

Mutta eurot ovat sivuseikka inhimilliseen kärsimykseen verrattuna. Terveyskirjasto-sivuston mukaan alkoholiriippuvuus on krooninen sairaus, jossa mieli ja elimistö tulevat riippuvaiseksi alkoholin saamisesta.

Jarnan tarina näyttää karuimmalla tavalla, mitä päihderiippuvuus voi tehdä ihmiselle ja hänen läheisilleen.

Riippuvuudesta on kuitenkin mahdollista parantua – nousta montusta. Todellisen elämän Marko Jantunen on kertonut julkisuudessa raitistumisestaan.

Verkkosivuillaan hän kertoo valmistuneensa mielenterveys- ja päihdetyön ammattitutkinnosta sekä kouluttautuneensa lisäksi lähihoitajaksi mielenterveys- ja päihdetyön osaamisalalta.

Työssään hän tekee hoitoonohjauksia, toimii henkilökohtaisena tukihenkilönä sekä kiertää luennoimassa ja kouluttamassa.

Sunnuntaina 11.8. klo 21 ja lauantaina 17.8. klo 23.20, MTV Sub ja MTV Katsomo