Vähäkyröläisen Susanna Kosken intohimo politiikkaan ei ole sammunut, vaikka hän tippui eduskunnasta 2019. Hän tavoittelee paluuta kansanedustajaksi kevään eduskuntavaaleissa.
Kokoomuslainen Koski muistetaan edelliseltä eduskuntakaudelta 2015–2019 muutamista kohua herättäneistä lausunnoista. Yksi liittyi hänen kohtaamiseensa työttömän kanssa Ylen Kuplat-ohjelmassa. ”Meillä kaikilla on rajoitteita”, Koski sanoi sairauksista kertoneelle naiselle.
Susanna Koski ajattelee edelleen yleisellä tasolla, että jokaisella ihmisellä on kykyjä ja jokainen pystyy johonkin.
”Jopa silloin, kun elämässä on vastoinkäymisiä, joilta meistä kukaan ei voi välttyä. Siksi yhteiskunnan turvaverkon pitäisi kannustaa joustavammin aktivoimaan tuota yksilöllistä kyvykkyyttä.”
”Ehkä olen radikaalimpi kuin aikaisemmin, koska olen viettänyt viimeiset vuodet tiiviisti omassa yhteisössäni. Isossa kuvassa minulla ei ole mitään syytä muuttaa linjaani. Aika tekee tehtävänsä kaikille poliitikoille”, hän sanoo.
Annettujen äänien perusteella Kosken eduskunnasta pudotti Vaasalle vaikea päivystysasetus.
”Sukutilan kautta sitä saa ja joutuu kurkistamaan vähän syvemmälle lähipiiriinsä ja sukuunsa.”
Susanna Koski käänsi elämänsä ylösalaisin pudottuaan eduskunnasta keväällä 2019. Hän viljelee nykyään Vaasan Vähässäkyrössä sukutilaansa ja työskentelee samalla yksityisyrittäjänä.
Kosken tila on ollut saman suvun hallussa jo 1590-luvulta lähtien. Pieneen viljatilaan kuuluu myös vähän metsää.
”Koko projekti on kasvattanut minua hemmetisti ihmisenä. Tilanpidossa olen tarvinnut pohjalaista ennakkoluulotonta asennetta ja ehtymätöntä uskoa itseeni ja siihen, että kyllä kaikki jotenkin järjestyy.”
Laihialaislähtöinen Koski otti sukutilan eli entisen mummolansa haltuun pari vuotta sitten. Vanhassa maalaiskiinteistössä riittää saneeraamista.
”Tein jo alkuvaiheessa ratkaisun, että en mieti pätkäkään, mitä täällä on ollut aiemmin. Sukutilan kautta sitä saa ja joutuu kurkistamaan vähän syvemmälle lähipiiriinsä ja sukuunsa.”
Vähässäkyrössä iloa Susanna Kosken elämään tuo myös labradorinnoutaja Laku. Kotona kesän vietti myös Susannan suomenhevonen Onni. Onni on entinen ravihevonen ja sen kautta Koski on tutustunut myös uuteen urheilulajiin.
”Onni asuu ravitallilla, jossa käyn auttelemassa silloin tällöin. Olen pystynyt toteuttamaan haaveita, joita eduskuntatyön arki ei mahdollistanut.”
Susanna Koski on vuonna 1985 Vähässäkyrössä syntynyt poliitikko ja yksityisyrittäjä.
Asui lapsuudessaan Englannissa ja Laihialla. Valmistui hallintotieteiden maisteriksi Vaasan yliopistosta.
Kokoomuksen nuorten liiton puheenjohtaja 2013–2015, kokoomuksen kansanedustaja 2015–2019. Vaasan kaupunginvaltuuston ja Pohjanmaan liiton maakuntavaltuuston jäsen vuodesta 2013.
Asuu Vaasan Vähässäkyrössä, jossa viljelee sukutilaansa.
Harrastaa muun muassa ratsastusta ja metsästämistä. Kotona on myös labradorinnoutaja Laku.
”Nyt ajetaan niin lujaa päin seinää, että tässä maassa syödään elävältä nekin tilat ja toimijat, jotka vielä pärjäävät.”
Susanna Koskelle maanviljelijät edustavat muutakin kuin huoltovarmuutta.
”He ovat omistajia, investoijia, riskinottajia, yrittäjiä ja monessa muodossa ahkeria tekijöitä.”
Huoltovarmuudesta puhuminen on muodikasta, mutta Kosken mukaan se ei itsessään paranna yhdenkään maatilan kannattavuutta.
”Nyt ajetaan niin lujaa päin seinää, että tässä maassa syödään elävältä nekin tilat ja toimijat, jotka vielä pärjäävät.”
Keskusta ajaa hallituksessa uutta tukipakettia maataloudelle. Kosken mielestä lisätuki ei ole oikea ratkaisu ongelmaan.
”Jokainen ymmärtää, että tukipaketilla eivät lannoitteiden hinnat halpene tai sähkön hinta laske. Sen sijaan markkinoiden on vastattava tuotantokustannusten nousuun.”
Susanna Kosken mukaan maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala voi joutua säästöjen kohteeksi seuraavalla hallituskaudella siinä missä muutkin sektorit.
”On uskallettava käydä keskustelua järjestelmätason uudistamisesta erityisesti kansallisen tukijärjestelmän osalta, jos haluamme huolehtia kotimaisen tuotannon kannattavuudesta ja kilpailukyvystä. Kutsun ja kannustan kaikkia alan toimijoita tähän keskusteluun.”
Reijo Karhisen työryhmän raportti maatalouden kannattavuudesta (2019) on Kosken mielestä edelleen relevantti pohja jatkoselvittelylle. Tukipolitiikassa on tehtävä priorisointeja, muuten investointejakin tehneet aktiivitilat joutuvat lopettamaan.
”Tällä samalla systeemillä on menty vuodesta 1995 lähtien. En usko, että ongelmat ratkeavat lisätuilla, saati kaupan katteiden rajoittamisella.”
”Tukipaketilla eivät lannoitteiden hinnat halpene tai sähkön hinta laske.”
Markkinat ja kuluttajat ovat avainasemassa maataloustuottajien ahdingon ratkaisijoina, Maaseudun Tulevaisuuden entinen kolumnisti korostaa.
”Ymmärrän kuluttajien tuskan. Raju inflaatiokehitys osuu suhteessa eniten maaseudun asukkaisiin.”
Suomalaisen maataloustuotannon jäljitettävyys ja puhtaus ovat isoja valtteja, mutta hallitus ei ole Kosken mukaan satsannut systemaattisesti elintarvikevientiin.
”Maailmassa on miljoonia maksukykyisiä ja tiedostavia kuluttajia.”
”Raju inflaatiokehitys osuu suhteessa eniten maaseudun asukkaisiin.”
Hallitus on Kosken mielestä epäonnistunut metsien ennallistamiseen liittyvässä EU-politiikassa. Kokoomus jätti aiheesta myös välikysymyksen.
”Itse olen vielä piirun verran enemmän oikealla kuin puolueeni virallinen linja. Nämä asiat kuuluvat yksinomaan metsänomistajille.”
Susanna Koski on istunut Vaasan kaupunginvaltuustossa kohta kymmenen vuotta. Pohjanmaan maakuntakeskuksella menee monilla mittareilla hyvin, on maailmanluokan teollisuutta, yrityksiä ja korkeakouluja.
Koski näkee kaksikielisyyden taakkana Vaasan seudulle. Muualta Suomesta on hankala houkutella uusia asukkaita kaupunkiin.
”Mielestäni Vaasa on suomalainen kaupunki, jossa pitää pärjätä myös suomen kielellä. Jos kielivaatimukset eivät jousta esimerkiksi sote-puolella, niin sitten osaaminen joustaa.”
Vähäkyrö liittyi Vaasaan vuoden 2013 alussa. Kaikki kantavaasalaiset eivät vieläkään muista, että Vähäkyrö on Vaasan itäinen kaupunginosa.
”Passissani lukee syntymäpaikkana Vähäkyrö ja lapsuuteni kasvoin Laihialla. Kai minä koen olevani vähävaasalainen.”
Arvostamme sitä, että maalaisidylli säilyy ja saamme olla omassa rauhassa.
”Alkaa P:llä loppuu A:lla, Hienoo olla Pohjanmaalla”. Näin laulaa vaasalainen Klamydia-yhtye hittikappaleessaan. Susanna Koski on samoilla linjoilla.
”Sukutila on loppuelämän tukikohta ja ankkuri. Pystyn asumaan ja elämään maaseudulla, mutta työllistämään itseni tietotyöllä.”
Kosken mielestä ihmiset pitävät maaseudun hyviä puolia niin arvokkaina, että niistä ei haluta aina ääneen puhua.
”Arvostamme sitä, että maalaisidylli säilyy ja saamme olla omassa rauhassa. Kun täällä ei ole palveluita, auttamisen ja toimeen tarttumisen valmius sekä kökkähenki ovat naapurustossa poikkeuksellisen voimakkaita.”
