Aarre: Historioitsija Teemu Keskisarjan mielestä ihmiset olivat ennen älykkäämpiä: ”Me emme tarvitse älyä mihinkään, kun kaikki tieto on internetissä ja kaikki arvot tarjoillaan valmiina”
Keskisarja ei edellytä, että kaikkien pitäisi kiinnostua historiasta, mutta hän ajattelee, että se opettaa muun muassa kärsimysten suhteellisuutta.
”Tutkiminen on helppoa, mutta se, että oppii kirjoittamaan luettavaa tekstiä maksaville asiakkaille, on vaikeaa”, Teemu Keskisarja luonnehtii ammattiaan. Kuva: Maria MiklasTeemu Keskisarja on suosittu luennoitsija, vetovoimainen matkaopas ja tuttu monista tv-ohjelmista, mutta ennen kaikkea hän on kynämies.
Kirjoja kirjoittamalla hän elätti itsensä myös viime vuonna, kun korona vei livekeikat. Parhaillaan hänellä on työn alla kaksi yrityshistoriaa, joista toinen kertoo sahayhtiöstä ja toinen Serlachiuksen metsäteollisuussuvun viimeisestä patruunasta, vuorineuvos Gustaf Serlachiuksesta (1935–2009).
Keskisarjan Ihmishistoria Oy työllistää omistajansa lisäksi tutkimusapulaisia, jotka penkovat arkistolähteitä. Keskisarja itse keskittyy kirjoittamaan niin hyvää tekstiä kuin ikinä osaa.
”Mikään ei tule kertanäpyttelyllä, vaan viilaan ja hinkkaan loputtomiin. Olen aloittanut kirjoittamisen liian myöhään, on vähän huono tuo pohjimmainen työkalupakki.”
Teemu Keskisarja ei tuhlaa aikaansa sosiaaliseen mediaan, ja hän on hyvä keskittymään. Viime syksynä perheen yksivuotias tytär vietti päivät enimmäkseen kotihoidossa, kun hiukankaan nuhaista lasta ei voinut viedä päiväkotiin.
”Olen tottunut työskentelemään metelissä ja kiireessä. Jos on lapsia jaloissa, ne menevät siinä, nostan vain tietokoneen vähän korkeammalle. En tarvitse omaa työhuonetta.”
Keskisarjan kaksi vanhempaa lasta ovat alakouluikäisiä. Yläkoululaisia ja lukiolaisia hän tapaa vierailuluennoilla kouluissa. Siellä yleisö ei ole yhtä vastaanottavaista kuin vaikkapa kirjastoissa, mutta Keskisarjalla on tavoite.
”Jos pystyn joka toisella vierailulla tavoittamaan yhden nuoren ihmisen siten, että sytytän hänessä kipinän ja hän sen takia lainaa kirjastosta historiateoksen, kenen tahansa kirjoittaman, vierailu ei ole mennyt hukkaan.”
Keskisarja ei suinkaan edellytä, että kaikkien pitäisi kiinnostua historiasta.
”Mutta joillekin valistuneille ihmisille historia säteilee sydämen sivistystä, sellaista tajua, että elettiinpä ennenkin ja aina on noustu. Historia opettaa kärsimysten suhteellisuutta, se synnyttää myötäelämistä esi-isiin ja syvempää ymmärrystä omasta asuinpaikasta.”
Hän siteeraa Mika Waltaria: ihminen ei muutu, vaikka hänen vaatteensa muuttuvat ja myös hänen kielensä sanat muuttuvat.
”Itse kuitenkin lisäisin, että sata tai kolmesataa tai viisisataa vuotta sitten ihmiset olivat älykkäämpiä kuin me nykyiset. Me emme tarvitse älyä mihinkään, kun kaikki tieto on internetissä ja kaikki arvot tarjoillaan valmiina. Mutta menneisyyden ihminen joutui joka päivä sinnittelemään hengissä oman ällinsä varassa.”
”Ajatellaan vaikka metsätyön kehitystä vuosina 1880–1930 ja sitä, miten nerokkaita tee itse -keksintöjä savotoilla tehtiin. Nykyään ne vaatisivat innovaatiorahoituksen ja tuhat toimikuntaa.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

