Ikivihreät: Suositussa häävalssissa soi Tyrvännön neitojen kauneus

Kesäillan valssi soi Tyrvännön kauneudelle. Kuva: Kimmo Haimi

"Oi, lennä, lennä pääskynen, tuo riemu rintaan ihmisten, ja kanna tuuli kaipauksein iltapilvellein!”

Oskar Merikannon (1868–1924) säveltämä Kesäillan valssi on yksi Suomen soitetuimmista häävalsseista.

Ikimuistoinen kappale sai alkunsa Merikannon nuoruusvuosien sävellyksestä Grande Valse, jota säveltäjä työsti eteenpäin.

Kesäillan valssin Merikanto omisti silloisen asuinpaikkansa, kantahämäläisen Tyrvännön neidoille ja kauniille maisemille.

Ensimmäisen kerran laulun levytti instrumentaalina Aleksei Apostolin johtama Helsingin Torvisoittokunta vuonna 1904. Sanoitettu versio kappaleesta äänitettiin vasta vuonna 1950, jolloin laulun tulkitsi tamperelainen Nekalan tyttökuoro.

Sanoituksesta vastasi kuoron johtaja Antti Jussila. Myöhemmin myös Kauko Käyhkö teki lauluun oman sanoituksensa.

”Ilo sentään olla suvivainiolla kesäpääskyn lailla huolta, tuskaa vailla.”

Kesäillan valssi soi lisäksi vuonna 1951 julkaistussa samannimisessä elokuvassa. 1900-luvun alkuun sijoittuva draama kertoo senaattorin tyttärestä ja köyhästä musiikinopettajasta, jotka saavat toisensa juhannuksena.

Suuret yleisömäärät keränneessä elokuvassa pääosia esittivät Eeva-Kaarina Volanen ja Leif Wager. Oskar Merikannon musiikista ammentavassa filmissä kuullaan yhteensä viisitoista säveltäjän kappaletta.

Melodramaattisesta musiikkinäytelmästä on sittemmin tullut eräs kesäteattereiden kestosuosikeista.

Merkittävimpiin suomalaissäveltäjiin lukeutuvan Merikannon syntymästä tulee ensi vuonna kuluneeksi 150 vuotta. Hänen tuotantonsa helmiä ovat Kesäillan valssin ohella muun muassa "Mä oksalla ylimmällä" ja "Nälkämaan laulu".

Merikannon sävellyksille ovat ominaisia melodiset sävelkulut, ja ne ovat rakenteeltaan kepeämpiä kuin vaikkapa samoihin aikoihin vaikuttaneen Jean Sibeliuksen teokset.

Saksassa musiikkia opiskellut Merikanto ehti uransa aikana toimia pitkään Johanneksen kirkon urkurina Helsingissä. Hän oli lisäksi mukana perustamassa Kotimaista Oopperaa, josta tuli myöhemmin Suomen Kansallisooppera.

Lehtimiehen työtä Merikanto teki Päivälehden (myöh. Helsingin Sanomat) musiikkikriitikkona.

Oskar Merikannon poika Aarre oli hänkin säveltäjä. Hänen poikansa Ukri Merikanto taas oli arvostettu kuvanveistäjä.

Videolla Kesäillan valssin soittaa Helsingin kaupunginorkesteri