
Maksaako seurakunnan jäsen jatkossa vähemmän veroja, kun kirkon verotuotto kasvaa?
Hallituksen säästötoimien vuoksi Suomen evankelis-luterilainen kirkko kerää tänä vuonna poikkeuksellisen suuren määrän kirkollisveroja.
16 evankelis-luterilaista seurakuntaa nosti kirkollisveroa viime vuodesta. Kuhmon seurakunta nosti kirkollisveroa 1,65:stä 1,75:een alijäämäisen talouden vuoksi. Kuvassa Kuhmon kirkko. Kuva: Raija HeikkinenSuomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkollisveron tuotto on valtiovarainministeriön arvion mukaan nousemassa tänä vuonna 40 miljoonalla eurolla. Yhteensä kirkko kerää kirkollisveroja yli miljardi euroa. Tämä johtuu hallituksen säästötoimiin liittyvistä verolakimuutoksista, jotka tulivat voimaan alkuvuodesta. Asiasta kertoo Kirkkohallituksen tilastoasiantuntija Juho Laatikainen.
Asiasta uutisoi ensimmäisenä Yle.
”Kerta ei ole ensimmäinen, kun kirkollisveropotti kasvaa. Vuonna 2023 kirkollisverojen tuotto kasvoi 95 miljoonaa euroa”, sanoo Laatikainen.
Parin vuoden takainen kasvu johtui Laatikaisen mukaan useista syistä: soteratkaisusta, joka muutti kuntasektorin kokoa ja veroprosenttia, monien alojen palkkojen noususta ja eläkejärjestelmään tehdyistä muutoksista. Eläkkeet nousivat 2023 peräti 6,7 prosenttia.
Kunnallisveron määräytymisperusteet ovat samanlaiset kuin kirkollisverossa. Jos palkkatulot jäävät vuonna 2025 alle 18 600 euron, niistä ei peritä kunnallis- tai kirkollisveroa.
Kirkollisverojen tuotto herättää kysymyksen, maksaako seurakuntalainen jatkossa pienempää kirkollisveroa?
Kirkkohallituksen Laatikainen ei pidä tätä todennäköisenä.
”Perinteisen käytännön mukaan kirkollisvero ei ole tietääkseni koskaan laskenut alle yhden prosentin. Tämä on yleinen käytäntö, josta on pidetty kiinni.”
Laatikainen kuitenkin arvioi, että ensi vuonna moni seurakunta laskisi kirkollisveroaan.
Kirkon laskevasta jäsenmäärästä huolimatta kirkollisveroprosentit ovat pysyneet vuosikymmenten aikana hyvin vakaina. Monin paikoin kirkollisveroa on laskettu, kertoo Laatikainen.
”Evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntien keskimääräinen kirkollisveroprosentti on tänä vuonna 1,66 prosenttia. Keskimääräinen kirkollisveroprosentti on laskenut Suomessa vuosien 2016–2025 välillä 0,02 prosenttiyksikköä.”
”Kirkollisvero ei ole tietääkseni koskaan laskenut alle yhden prosentin.”
Kirkollisveroilla pyöritetään seurakuntien toimintaa
Kirkollisveroa maksavat evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen kirkon jäsenet.
Seurakunnille maksettavat verorahat menevät esimerkiksi jumalanpalvelusten, lapsi- ja nuorisotyön, perhetyön ja diakoniatyön toteuttamiseen.
Korkein kirkollisvero (2 prosenttia) on vuonna 2025 seuraavissa seurakunnissa: Kemiönsaari, Kruunupyy, Kristiinankaupunki, Föglö, Brändö, Kumlinge, Kökar, Lestijärvi, Sottunga ja Toholampi.
Pienin kirkollisvero 2025 (1 prosenttia) on Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan seurakunnissa.
Iso osa seurakunnille maksettavista veroista kuluu henkilöstökuluihin, rakennusten ylläpitoon ja korjaukseen.
Kirkollisveroilla ei tule kattaa hautaustoimen kustannuksia tai muita kirkon lakisääteisiä tehtäviä, sillä valtio tukee näiden rahoittamista.
Lähde: Kirkkohallitus, Verohallinto, evl.fi
Jokaisen seurakunnan tai seurakuntayhtymän kirkkovaltuusto päättää itsenäisesti kirkollisveroprosentin suuruudesta joka vuosi.
Vuonna 2025 kirkollisveroa nosti viime vuodesta 16 seurakuntaa ja laski puolestaan 5 seurakuntaa.
Tämän vuoden kirkollisveropotin kasvun vuoksi Kirkkohallitus on vedonnut seurakuntia keskittymään diakoniatyöhön. Kirkkohallituksen ja piispainkokouksen suositus on, että seurakunnat laittaisivat diakoniatyöhön 3 prosenttia kirkollisverotuotoistaan.
Seurakunnissa diakoniatyöllä tarkoitetaan ihmisen kokonaisvaltaista auttamista, johon kuuluu hengellinen, henkinen, aineellinen ja sosiaalinen tuki ja apu.
Kuhmon seurakunta päätti korottaa diakonia-avustuksen määrärahoja 6 000 eurolla tänä vuonna. Kirkkoherra Riikka Pääkkösen mukaan diakoninen ote painottuu koko seurakunnan toiminnassa.
”Tarjoamme esimerkiksi perhekirkkojen yhteydessä lämmintä ruokaa. Koska olemme lähellä itärajaa, ihmisillä on myös huolta. Siksi haluamme vahvistaa ihmisten perusturvallisuutta ja kohdata heitä kasvotusten. Työntekijät käyvät esimerkiksi ikäihmisten kotona”, Pääkkönen kertoo.
Etelä-Pohjanmaalla Ilmajoen seurakunnassa ei diakoniatyöhön puolestaan satsata tänä vuonna aiempaa enemmän, kertoo talousjohtaja Antti Viita.
”Hiljattain lisäsimme yhden diakoniatyöntekijän viran, mikä on merkittävä lisäpanostus.”
Muhkean kirkollisveropotin vuoksi Kirkkohallitus on vedonnut seurakuntia käyttämään kirkollisverorahojaan erityisesti diakoniatyöhön. Kuvassa Ilmajoen kirkko. Kuva: Veli-Pekka KatajamäkiArtikkelin aiheet- Osaston luetuimmat





