Venäjän viennin lopettaminen katkaisi Kuoma-valmistajan kasvun – vientiavauksia on saatu useisiin talvimaihin, kertoo sukuyhtiötä vuodesta 1975 luotsannut Antti Puttonen

Aleksi Borisenko lestittää kenkiä. Sen jälkeen kengät laitetaan takana näkyvään karuselliin, jossa ne saavat ulkopohjat. Sergei Livandovski ottaa kenkiä karusellista. Kuva: Sanne Katainen

Venäjän viennin lopettaminen katkaisi Kuoma-saappaista tunnetun Kuomiokoski Oy:n kasvun viime vuonna.

”Viennin lopettaminen oli oma päätös ja kaikkien kumppaneidemme toivomus”, Kuomiokoski Oy:n toimitusjohtaja Antti Puttonen kertoo päätöksestä, joka tehtiin Ukrainan sodan syttyessä.

Venäjä oli yhtiön isoin vientimaa. Sen tilalle on nyt haettu uusia markkinoita ja Puttosen mukaan osin onnistuttu.

Pohjoismaiden, Baltian ja Euroopan lisäksi uusia avauksia ovat Kanada ja Japani sekä Kazakstan, Kirgisia ja Mongolia.

Kenkävalmistaja odottaa ja toivoo Japanista kasvavaa vientimaata. Japanissa muumin kuvia jalkineisiin haluavat aikuiset, eivät lapset, Antti Puttonen kertoo. Kuva: Sanne Katainen

Kuomiokoskella on nyt 95-vuotisjuhlavuosi. Yhtiö teki aikaisemmin muun muassa kengän osia. Kun asiakkaat 1990-luvun lamassa menivät nurin, se alkoi tehdä omia kenkiä.

”Suomi oli iso kenkäteollisuusmaa. Kenkätehtaita oli kymmenittäin. Valmistus hävisi Neuvostoliiton kaatumisen myötä”, kertoo Puttonen.

Nyt tehtaita on Suomessa enää yhden käden sormilla laskettava määrä.

”Kenkiä tulee Kaukoidästä pilvin pimein. Suomessa on vaikea olla vaatetusalalla ulkomaisen halvan tuontikilpailun takia. Jos hintaa on liikaa, kauppa ottaa mieluummin halvan vaihtoehdon – varsinkin tällaisina aikoina, kun kuluttajat venyttävät penniä.”

Kuomiokosken tehdas rakennettiin aikanaan syvälle maaseudulle kosken viereen, jotta vesivoimalaitoksesta saatiin sähköä. Yhtiö viettää 95-vuotisjuhlavuottaan. Kuva: Sanne Katainen

Viime vuosina kenkäteollisuus on menettänyt alihankkijoita, kuten apukoneiden ja laitteiden valmistajia.

”On aina vaikeampi toimia, kun alihankintaympäristö heikkenee.”

Yhtiön kärkituote on lasten Kuoma-saapas. Putkivarsisaapas kehiteltiin 1990-luvun lamassa.

Kuoma on tehnyt vuosikausia yli 500 000 paria kenkiä vuodessa, nyt alle sen.

Yhtiöllä on Mikkelin Kuomiokosken tehtaan lisäksi tehdas ja varasto Mäntyharjulla ja vientikonttori Vantaalla.

Alihankintana firma tekee lähialueen koivusta puisia pensselinvarsia esimerkiksi Sokevalle. ”Koivu on eteläsavolainen jalopuu”, Puttonen mainitsee.

Viimeistelyssä kenkä harjataan, siihen laitetaan pohjalliset ja kiinnitetään laput, kertoo Jenni Tirronen. Kuva: Sanne Katainen

Kengän teko alkaa Mäntyharjulla. Sieltä kenkä lähtee Baltiaan ommeltavaksi neulomoon, jonka kanssa Kuomiokoski tekee yhteistyötä. Seuraavaksi kenkä tulee Kuomiokosken tehtaalle, jossa se tehdään valmiiksi.

”Valmistus Suomessa on lähtökohtamme. Tämä olisi eri tuote, jos se teetettäisiin Kaukoidässä. Olemme valinneet tämän linjan, että Suomessa pystyy tekemään jalkineita”, kertoo Puttonen.

”On vaikea sanoa, minkälaisissa oloissa Kaukoidässä tehdään tuotteita. Me tiedämme, missä oloissa ne täällä tehdään. Suomalaiset ja pohjoismaiset olot ovat ehkä kaikkein parhaat.”

Sähkön hinnan nousu on tuonut Kuomiokoski Oy:lle satojentuhansien eurojen lisäkulut. Myös kuljetuskustannusten nousu rasittaa. Tehtaita lämmitetään ja viilennetään maalämmöllä. Sähköä saadaan tehtaan katolla olevista aurinkopaneeleista. Kuva: Sanne Katainen

Kuomiokoskella on avainlippu. Se kertoo, että tuotteiden kotimaisuusaste on vähintään 50 prosenttia omakustannusarvosta. ”Toivottavasti saamme pidettyä avainlipun”, sanoo Puttonen.

Osa kenkien materiaaleista tulee Suomesta, osa ulkomailta.

Puttonen odottaa innolla sellupohjaisia uusia materiaaleja.

”Nykyään materiaaleista kysytään enemmän kuin ennen.”

Kierrätysmateriaalit ovat Puttosen mukaan myyntivaltti. Kuoman pohjallinen on kierrätetty virvoitusjuomapulloista. Aikuisten mallissa ulkovarressa on kierrätyshuopaa.

Talvi tuli Etelä-Suomeen aikaisin. Se näkyy Kuoman myynnissä. ”Meille lumi ja pakkanen on elinehto, kun teemme talvikenkiä”, toimitusjohtaja Antti Puttonen kertoo tehtaalla Mikkelin Kuomiokosken kylässä. Kuva: Sanne Katainen

Puttonen aloitti toimitusjohtajana vuonna 1975. Sukuyhtiön perusti hänen isänsä. Tehdas rakennettiin syvälle maaseudulle kosken viereen, jotta vesivoimalaitoksesta saatiin sähköä.

Kenkävalmistajan tulevaisuuden näkymät ovat kohtuulliset. ”Uskomme kovasti tulevaisuuteen, uusiin vientimarkkinoihin ja verkkokauppaan”, Puttonen kertoo.

Verkkokauppa avautui uudistuneena viime syksynä, Suomen lisäksi Ruotsissa ja Kanadassa.

”Internetin ansiosta maaseutu ei ole enää pussinperä. Maaseudulla on tulevaisuus, jos on firmoja ja työtä.”

Viimeistelyn jälkeen kengät pakataan. Tatiana Marina taittelee laatikon.  Kuva: Sanne Katainen