70 vuotta täyttävä Markku Aro: "Tuntuu niin hyvältä, kun yleisö ottaa vanhan äijän avosylin vastaan"

Suomalaisten rakastama iskelmälaulaja Markku Aro teki ensimmäisen konserttikiertueen vasta viime syksynä Diesel-orkesterinsa kanssa. 70-vuotisjuhlakiertue oli menestys. Helsingissä sijaitsevasta Music Hunterin levykaupasta löytyi muutamia iskelmätähden vinyylejä. Kuva: Vesa Laitinen

Markku Aro teki läpimurtonsa iskelmätaivaalle heti ensisinglellään Käyn uudelleen eiliseen, joka levytettiin vuonna 1968. Kuva: Markku Aron kotialbumi

Markku Aro on viihdyttänyt suomalaisia jo yli 50 vuotta. Iloinen ja sympaattinen iskelmälaulaja ei ole harkinnutkaan eläkkeelle jäämistä, koska esiintyminen on hänellä verissä.

Ensi maanantaina 70 vuotta täyttävä iskelmän kiintotähti tekee yhä vuodessa kunnioitettavat 120 keikkaa Diesel-orkesterinsa kanssa.

"Se tuntuu niin hyvältä, kun yleisö ottaa vanhan äijän avosylin vastaan. On mukava nähdä, että ihmiset nauttivat tanssimisesta ja musiikistani", Markku Aro sanoo.

18-vuotias nokialainen nuorukainen teki läpimurtonsa iskelmätaivaalle heti ensisinglellään Käyn uudelleen eiliseen, joka levytettiin vuonna 1968.

Pitkään uraan ei ole mahtunut isoja kuoppia, vaan suosio on pysynyt varsinkin tanssilavoilla vakaana. Aron levytystahti on hidastunut 2000-luvulla, mutta se ei menoa haittaa, koska yleisö haluaa kuulla maestron ikivihreitä hittejä.

Erityisen suosittu Markku Aro oli 1970-luvulla. Moni suomalainen osaa hyräillä ulkoa esimerkiksi kappaleet: Hyvännäköinen, Etsin kunnes löydän sun ja Keskiyön aikaan.

"Uran ensimmäiset 20 vuotta olivat koheltamista. Ammattitaito ja kokemus ovat näkyneet viimeisten 30 vuoden aikana, ja se puhuttelee yleisöä."

"Ääni on nyt vähän tummempi ja syvempi kuin nuorena, mutta tutuimmat vanhat kappaleet laulan yhä samassa sävellajissa."

Markku Aro on sielultaan maalaispoika, joka vietti lapsuutensa Pirkanmaalla Mouhijärvellä ja Nokialla. Mouhijärvellä hän kertoo lukeneensa myös ensimmäisen kerran 1950-luvulla Maaseudun Tulevaisuutta.

Aron isä oli ammatiltaan muurari ja toinen setä piti maatilaa. Mouhijärven kotitila maineen ja metsineen on yhä suvun hallussa.

"Lapsuus oli tosi miellyttävä ja ihana. Sain olla kaikki kesät mummolassa Mouhijärvellä, jossa uitiin, urheiltiin ja tehtiin pieniä askareita."

Musiikkikärpänen puraisi 10–12 vuoden iässä, kun kaveriporukassa kuunneltiin Paul Ankaa, Elvistä ja Roberto Loretia.

Paikallinen mouhijärveläinen meijerinhoitaja Järvinen jäädytti aina pojalleen ja hänen kavereilleen Siilijärvelle jääkiekkokaukalon.

"Minäkin pääsin iltasella jääkiekkopelien tauottua kuuntelemaan musiikkia meijerinjohtajan levysoittimesta."

Rautalankainnostuksen myötä Aro rakensi itselleen sähkökitaran ja perusti koulukaveriensa kanssa bändin.

18-vuotias Aro pääsi kykyjenetsintäkilpailun jälkeen mukaan Kristiina Hautalan kesäkiertueelle 1968. Manageri Tappi Suojanen järjesti Arolle keikkoja ja myös tapaamisen levytuottaja ja säveltäjä Toivo Kärjen toimistoon.

Kaikki eivät välttämättä tiedä, että Markku Aro on pelkkä taiteilijanimi. Topi Kärjen mielestä miehen oikea karjalaistaustainen sukunimi Puputti olisi outo ja leimaava Länsi-Suomessa.

Iskelmämoguli Kärki ei myöskään halunnut, että nuori mies ottaisi taiteilijanimekseen Markun, Maken tai Markin. Suomessa oli nimittäin siihen aikaan paljon pelkällä etunimellä laulavia iskelmätähtiä, kuten Kirka ja Danny.

"Iskelmäsanoittaja Tuula Valkama keksi sitten nimen Markku Aro puhelinluettelosta. Lyhyt ja ytimekäs nimi kelpasi minulle hyvin."

Aro laulaa nykyään mielellään tangoja, valsseja ja perinteistä tanssimusiikkia, mutta uran alkuaikoina hänen tyyliinsä kuuluivat erityisesti voimaballadit ja hieman popimpi ilmaisu.

"1970-luvulla keikoillani kävi kirkuvia ja hysteerisiä nuoria naisia. Joskus varttuneet naiset saattavat vieläkin kirkua huvikseen, kun esitämme bändin kanssa festareilla heidän nuoruutensa musiikkia."

Suosio tuli Markku Arolle varhain. Onneksi ystävät ja levy-yhtiön jämäkkä isähahmo Toivo Kärki pitivät huolen, että pissa ei noussut nuorella miehellä päähän.

Kun Topi Kärki kuuli, että Aro laulaa keikoilla lähinnä englanniksi soulia ja pop-musiikkia, hän pyysi tähden maanantaipalaveriin.

"Topi kehotti laulamaan suomeksi, koska kaikki Toijalan tytöt eivät ymmärrä englantia. Hän myös muistutti, että takana tanssivat nuoret ovat maksaneet pääsylipun."

Aro otti Kärjen neuvoista onkeensa ja laulajan ohjelmistoa muutettiin 1970-luvulla iskelmällisempään suuntaan.

Hän pitää siitä, että ihmiset tulevat nykyään tanssimaan lavoille. Uran alkuaikoina lavan edessä saattoi olla satamäärin ihmisiä seisomassa, ja tanssiva yleisö oli taaempana.

Aron mukaan tietyissä tanssiravintoloissa ihmiset kuvaavat häiritsevästi älypuhelimillaan koko laulajan setin, mikä ihmetyttää some-maailman ulkopuolella elävää artistia.

Markku Aroa harmittaa, että perinteinen iskelmä on näivettynyt Suomessa. Pääsyyllisenä hän pitää yleisradiota, jossa halveksitaan tanssi-iskelmää.

Aron mukaan Radio Suomestakin on tullut nuorisokanava, jossa eivät juurikaan soi esimerkiksi Cliff Richard, Elvis Presley, Frank Sinatra, Markku Aro tai Tapani Kansa.

"Se on hölmöä, että historia piilotetaan tällä tavalla. Ylen linjaus ei palvele ollenkaan viisi-kuusikymppisiä."

Täydet tanssilavat ja konserttisalit kertovat siitä, että iskelmä vetoaa yhä suomalaisiin. Uusia ikivihreitä ei kuitenkaan synny, koska laulut eivät pääse esille radioon tai televisioon.

"Minun pitää maksaa 150 euroa Yle-veroa, enkä saa sillä rahalla vastineeksi kuin uutiset."

51 vuotta Suomea ristiin rastiin kiertänyt Markku Aro on nähnyt läheltä monien maaseutukylien autioitumisen ja tanssilavojen toiminnan hiipumisen.

"Kyllä Suomessa saisi olla elävä maaseutu. Vahinko, että ihmiset tunkevat asumaan samoihin paikkoihin. Minä asuin 35 vuotta Helsingissä, mutta en viihtyisi enää kivikylässä."

Artisti huolehtii kunnostaan muun muassa pelaamalla golfia, keilaamalla ja kävelemällä metsässä. Haastattelua edeltävänä päivänä Aro pelasi kaksi tuntia tennistä.

"Ruokavalioon en jaksa kiinnittää erityistä huomiota ja sen takia olen vähän pullero. Sydän reistaili vuonna 2012 kovan stressin takia, mutta onneksi minulta ei löytynyt sepelvaltimotautia."

Alkoholi ei ole koskaan ollut Arolle ongelma. Hän juo silloin tällöin viiniä nautinnon, ei päihtymisen vuoksi.

Syntymäpäivänään 3. helmikuuta Markku Aro aikoo pyytää lapset ja lähimmät elossa olevat sukulaiset kahville Nokialle.

"Saatan ostaa kakun ja jotain suolasta."