Monen ortodoksin pihalle on rakennettu rukoukseen pyhitetty paikka – ”Se on kuin pienoismalli karjalaisesta kodista”

Ortodoksiset rukoushuoneet Suomessa ovat useimmiten puurakenteisia, kuten lohjalainen tsasouna Kalervo Kaarteen kotipihalla. Kuva: Carolina Husu

Ortodoksisessa kulttuurissa pihoille rakennetut pyhät rakennukset ovat yleisempiä kuin luterilaisessa kulttuurissa.

Kodin pihapiiriin rakennettu ortodoksinen rukoushuone löytyy esimerkiksi Lohjalta. Kalervo Kaarre on rakentanut sen yksityisvaroin vuonna 2017 ja se on siunattu käyttöön lokakuussa 2019. Rukoushuoneesta löytyy Teija Kaarteen tekemiä mosaiikki-ikoneita ja ikonimaalaus. Tsasouna on pyhitetty Kristuksen kirkastumisen juhlalle, jota vietetään aina 6. elokuuta, sillä se on yksi kahdestatoista suuresta ortodoksisesta juhlasta.

Ortodoksista rukoushuonetta kutsutaan tsasounaksi, joka tulee venäjän kielestä ja merkitsee hetkeä tai tuntia.

Tsasounat ovat rukousta varten. Rukoushuoneessa maallikot voivat viettää hetkijumalanpalveluksia määrättyinä tunteina vuorokaudesta tai juhlapyhinä ortodoksisen papin johdolla saatetaan viettää eukaristiaa eli ehtoollista, kertoo käytännöllisen teologian yliopistonlehtori Johan Bastubacka Helsingin yliopistosta.

”Ortodoksisen ajattelun mukaan ihminen on luomakunnan pappi. On hyvä pyhittää paikkoja rukoukseen”, Bastubacka sanoo.

Ortodoksisia rukoushuoneita on rakennettu niille paikkakunnille, missä asuu ortodoksista väestöä. Niitä löytyy esimerkiksi Pohjois-Karjalasta, Pohjois-Savosta, Etelä-Savosta ja Uudeltamaalta.

Monet ortodoksiset rukoushuoneet ovat myös ortodoksisten seurakuntien rakennuttamia, joita löytyy kirkon vierestä tai hautausmaalta. Hautausmaalla sijaitsevat rukoushuoneet voivat olla myös yksityisvaroilla rakennettuja.

Ortodoksiset rukoushuoneet juontavat juurensa kristinuskon varhaisiin aikoihin. 200-luvulla Lähi-idässä tavallisissa roomalaisissa taloissa kokoontui seurakuntia. Esimerkiksi itäisestä Syyriasta tunnetaan tällainen ”kotikirkko” kastekappeleineen. Kun kristinuskosta tuli Rooman sallittu ja sitten virallinen uskonto, alkoi syntyä myös valtavia basilikarakennuksia, Bastubacka kertoo.

Tsasouna on kuin pienoismalli karjalaisesta kodista, jossa on perheenjäsenten ikonit ja lampukat eli niiden edessä poltettavat öljylamput, hän jatkaa.

”Ortodoksinen spiritualiteetti eli hengellisyys on hurjan visuaalista ja materiaalista. Se tapahtuu samaan aikaan ruumiissa ja sielussa.”

Ikonimaalaus Kristuksesta koristaa lohjalaista rukoushuonetta. Kuva: Carolina Husu