Markku Tissarinen on kuvannut rakentamisen kaikki vaiheet. Juhat Taskinen ja Saunisto nostavat kelloa paikoilleen. Kuvat: Riitta Mustonen
Tsasounan kellot kaikaavat kumppanuutta
Haukiniemen kyläläiset ovat tyytyväisiä Juha Taskisen tsasounahankkeeseen.Haukiniemen kylälle nousee ortodoksinen rukoushuone ystävyyden merkiksi.
Kirvesmies Juha Saunisto punnertaa nelikymmenkiloisen kirkonkellon tsasounarakennuksen tapuliin ja kilauttaa ensimmäisen kaiun. Juha Taskinen tuulettaa ja huutaa kovaan ääneen: ”Jeee!!!”
”Nyt tämä on tsasouna, kun tässä on kellot”, Taskinen päättää.
Tsasouna eli ortodoksinen rukoushuone Savonlinnan Säämingin Haukiniemen kylällä sai alkunsa Taskisen ideasta, kun tämä kierteli Vienan Karjalassa dokumenttielokuvien teossa ja oli mukana Venehjärven tsasounan rakentamisessa.
”Istuskelin tässä mäellä kiven päällä ja mietin, että miksipäs ei rakennettaisi tsasounaa kotikylälle.”
Ajatus oli, että tsasouna piristäisi kylien elämää ja sen avulla voitaisiin rakentaa siltaa Haukiniemen kylän ja Vienan ja Tverin Karjalan välillä. Puutavara ja hirsityöt hankittaisiin Paanajärven kylästä Vienan Karjalasta eli työllistettäisiin kirvesmiehiä siellä.
Tsasounan isännöitsijäksi valittiin puuseppämestari Markus Parkkonen Savonlinnasta. Hänen kanssaan Taskinen teki neljä reissua Karjalaan valvomaan rakennustöitä.
”Ei me ihan onnistuttu”, Parkkonen arvioi. ”Siellä on osattu tehdä hienoja töitä aiemmin, mutta nykyään tehdään vain mökkejä ja savusaunoja.”
Samaan lopputulokseen olisi päästy, jos puut olisi lyöty nurin Taskisen tontilta, pohtii Parkkonen, mutta kulttuurikokemus olisi jäänyt ohueksi, Taskinen korjaa.
Parkkonen on ortodoksi, mutta Taskinen ei, eikä kukaan Haukiniemellä asuvista. Tsasounasta onkin tarkoitus tulla ekumenian paikka, eli sinne on tervetullut kuka vain uskontoon katsomatta.
Hankerahaa toteutukseen
Haukiniemen kylä on ylpeä kulttuuriperinnöstään. Taskisen naapurissa on kirjailija Joel Lehtosen synnyinkoti, ja Lehtosen muistoa vaalii Haukiniemi-seura. Tsasounan ympärille perustettiin Haukiniemen kulttuurikyläyhdistys.
Kun arkkipiispa Leo oli antanut siunauksensa Taskisen tsasounaidealle, kulttuurikyläyhdistys haki hankkeelle EU-rahaa.
Kustannusarvio oli 72 000 euroa, josta yhdistys sai 70 prosenttia EU-tukea manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta. Lisäksi tarvittiin 20 000 euron laina ja omarahoitusta.
Rinnalle keksittiin toinen kehittämishanke: tehdään tsasounan rakentamisesta dokumenttielokuva ja jaetaan se 600 dvd:nä Etelä-Savon kirjastoihin ja kouluille. Dokumentin budjetti oli 62 000 euroa, ja siihen saatiin EU:lta 90 prosentin tuki.
Tarjouskilpailun perusteella dokumentin tekijäksi valikoitui savonlinnalainen Markku Tissarinen, joka parhaillaankin kuvaa, miten kello nousee tsasounan tapuliin.
”Lainan kahdeksan vuoden takaisinmaksuohjelma pitää meijät hyvin vireenä”, Taskinen naurahtaa.
Rakentamisessa on ollut mukana parikymmentä talkoolaista ja työtunteja on kertynyt kaksi tuhatta.
Heinäkuussa vihkiäiset
Arkkitehti Sakari Siitonen piirsi Haukiniemen tsasounan I. K. Inhan valokuvan perusteella. Mallina on Vienan Karjalan Ylä-Kuittijärven Vuonnisen tsasouna.
Kyläläiset ihastelevat metsikköön nousevaa rakennusta.
”Kyllä tuo Juha on tuonut niin paljon hauskaa meidän kylälle”, kiittää kylän entinen kauppias Marja-Leena Vellonen. Kylälehden toimittaja Tuomo Loikkanen uskoo, että tsasouna houkuttelee kylään matkailijoita niin kuin on tehnyt Joel Lehtonenkin.
Tähän mennessä tsasounan tiimoilta on pidetty jo ainakin maapohjan siunaus, perustusten siunaus ja ristinnoston palvelus.
Heinäkuussa alle sadan asukkaan kylän väkimäärä nelinkertaistuu, kun vietetään tsasounan vihkiäisiä. Tverin- ja vienankarjalaiset laulu- ja kansantanssiryhmät esiintyvät ja paanajärveläisiäkin odotetaan juhlimaan.
Rukoushuoneen ylläpito ei vaadi paljon. ”Luoja hoitaa tuuletuksen ja lämmityksen. Isäntä sopii, kuka siivoaa ja hoitaa tarvikkeet, kuten tuohukset ja öljyn”, Parkkonen selvittää.
Yhteys luomakuntaan
Tsanounan suojeluspyhimys on Serafim Sarovilainen. Hänet valittiin osin siksi, että Sarovilainen on kuvattu syöttämässä karhua kädestä.
”Siinä kuvastuu yhteys luomakuntaan. Tarkoitus on kerätä sen aiheisia ikoneja. Viime keväänä karhun jäljet johtivat naapurin pellolta tsasounalle”, Taskinen kertoo.
Taskinen asuu synnyinkodissaan lähellä tsasounaa. Hän on remontoinut vanhaan navettaan navetaarion eli kokoustilat, virtaspönttöön kirjaston, sikalaan työhuoneen ja vintille näyttelytilan.
”En ole kotonta lähtenyt pois, eikä tarvii lähteäkään. Tässä on kaikki lähellä, suurenmoinen Saimaa, mistä pääsee kaikkialle.”
Tsasounan rakentamisessa iski jossain vaiheessa väsymys. ”Onneksi tämä ei ole yksin minusta kiinni. Tsasouna on yhteinen perintö kylälle, ja se voi kestää satoja vuosia. Joka jatkaa maatilalla miun jälkeen, toivottavasti kunnioittaa perinnettä.”
Taskinen on vuokrannut tsasounan maa-alan Haukiniemen kulttuurikyläyhdistykselle 40 vuodeksi 10 eurolla.
Rakennusvaiheet ovat Taskisen mielestä olleet parasta elämää. ”Kun huone on valmis, elämä asettuu uomiinsa ja kiihko ja jännitys on ohi.”
Lopuksi isännällä on esittää yksi toive: ”Kun meikäläinen potkasoo tyhjää, omaisille on sellanen toivomus, että kantasivat sen ruhon tälle mäelle omatekemässäni puupalttoossa, ja naapuri vois tulla soittamaan rokkenrollia.”
RIITTA MUSTONEN
www.haukiniementsasouna.net
Tsasounan vihkiäiset Haukiniemellä 21.7.2013.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
