”Kun elää luonnossa, pitää olla älykäs, jotta säilyy hengissä”
Mitä kaikkea eläimet voivatkaan oppia ja miten eläinten älykkyys pärjää ihmisten älykkyydelle? Ohjelmassa tutustutaan hyvin monenlaisiin eläimiin ja heidän älykkyyteensä.
Prisma: Älykkäät eläimet -sarjassa tutustutaan moniin eri eläimiin sekä heidän älykkyyteensä ja kykyynsä oppia. Kuva: Anup ShahÄlykkäät eläimet on sarja, jossa tutustutaan erilaisten eläinten älykkyyteen ja kyvykkyyteen oppia. Sarjan ensimmäisessä jaksossa aiheena on tekniset nerot eli eläimet, joilla on jonkin tasoisia teknisiä taitoja.
Mitkä eläimet siis osaavat laskea tai millä eläimillä on edellytyksiä oppia laskemaan?
Ohjelma alkaa myös mahtipontisesti kertoja kerronnalla: ”Kun elää luonnossa, pitää olla älykäs, jotta säilyy hengissä.” Monet elämän kannalta välttämättömät taidot vaativat myös älykkyyttä.
Täytyy osata rakentaa pesä, pitää pystyä suunnistamaan ja on pakko tunnistaa esimerkiksi myrkylliset, henkeä uhkaavat, marjat, joita ei voi nauttia ravinnoksi.
Ohjelmassa tutustutaan hyvin monenlaisiin eri eläimiin: kimalaisista koiriin ja kaloista apinoihin.
Professori Alexandra Horowitz on tutkinut merkittävissä määrin eläinten älykkyyksiä. ”On todella tärkeää tutkia mielen teoriaa eläimiltä. Onhan se keskeinen ihmisen tietoisuuden mittarikin”, kommentoi Horowitz ohjelman loppupuolella tutkimuksiaan.
Yllättäviä tietojakin tulee heti aluksi. Tiesitkö, että varis voi olla 5-vuotiasta lasta älykkäämpi? Mehiläiset ja kimalaiset osaavat laskea. Ja valailla on oma kulttuuri.
Kimalaiset ja mehiläiset voivat oppia lähes mitä vaan.
Kimalaiset ja mehiläiset voivat oppia lähes mitä vaan. Ne pystyvät muutamassa tunnissa oppimaan, mikä on oikein ja mikä väärin. Tai ainakin sen, mikä on oikea valinta ja mikä väärä. Tämä on taito, joka pitää näitä kyseisiä hyönteisiä jopa elossa.
Ohjelmassa kerrotaan, että ihmisellä on noin 86 000 kertaa enemmän aivoissa enemmän oppimispotentiaalia kuin mehiläisillä ja kimalaisilla. Näiden hyönteisten aivot eivät kuitenkaan ole yksinkertaiset vaan ne käyttävät pieniä aivojaan mahdollisimman tehokkaasti.
Hyönteisten aivot ovat kuin vanha, täysmittaan kasvanut tammi, jolla on oksia erittäin paljon. Nämä kaikki oksapaikat ovat kuin aivojen yhteenliittymiä, joissa on hermojen risteyskohtia.
Aivoissa ei tärkeintä olekaan niiden koko vaan hermojen väliset kytkennät ja niiden tehokkuus. Tästä kertoo se, että ohjelmassa mehiläiset ja kimalaiset oppivat tunnistamaan lukuja ja montako jotain asiaa on eli laskemaan. Hämmästyttävää!
Sarjassa pohditaan myös sitä, miten eläinten älykkyys pärjää ihmisten älykkyydelle. Sarjassa tutustutaan varsinkin sellaisiin elämisiin, joiden älylliset taidot yltävät hämmästyttävälle tasolle.
Prisma: Älykkäät eläimet sarjassa käydään läpi myös uudenlaisia tutkimustuloksia, jotka osoittavat, että monet eläimet ovat paljon älykkäämpiä kuin olemme osanneet lainkaan kuvitella. Lisäksi ohjelmassa käydään läpi myös ihmisten ja erilaisten eläinten aivoja, niiden toimintoja sekä merkittäviä eroavaisuuksia.
Yle TV1 lauantai klo 8.05
Yle Areenassa jo katsottavissa
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
