PASSIPAIKALLA Luppoajan ratoksi

Avioliittokeskustelun moraalikuohun alle hukkui joukko eduskunnan työhön liittyviä periaateongelmia. Esimerkiksi Timo Heinonen (kok.) on pitänyt niitä syksyn mittaan esillä.

Miten suhtautua mahdolliseen kansalaisaloitteiden ja niiden vasta-aloitteiden sirkukseen? Onko 50 000 allekirjoittajan raja nykytekniikan aikana liian matala?

Puhemies Eero Heinäluoman (sd.) johdolla luotiin viime kaudella käytäntö, että kaikista kansalaisaloitteista äänestetään lopulta täysistunnossa, vaikka vain harva johtaa tuloksiin.

Eduskunnalla on keväisin runsaasti luppoaikaa, joka hyvin voidaan täyttää kansalaisaloitteiden käsittelyllä.

Tasavertaisen avioliittolain vastustaja Antero Laukkanen (kd.) muistutti, että nykyhallitus on tuonut jo kaksi esitystä lakien peruuttamisesta.

Periaatteella seuraukset

Lakivaliokunnan puheenjohtaja Kari Tolvanen (kok.) muistutti, että eduskuntaan tuli hyväksyttyä kansalaisaloitetta seuraava liitännäislakien paketti, yhteensä 200 säädöstä.

Avioliittolain liitännäisiä on tulossa vielä lisää ainakin sosiaali- ja terveysministeriöstä. Oikeusministeri Jari Lindström (ps.) totesi, että lain voimaantulo lykättiin vuoteen 2017 juuri siksi, että kaikki liitännäislait ehdittäisiin valmistella.

Lakiin perustuvassa oikeusvaltiossa säädösten pitää olla loogisessa, ennakoitavassa järjestyksessä. Muuten ajaudutaan tuomioistuinten mielivaltaan ja viime kädessä moraalisten ylipappien ylivaltaan. Siitä on esimerkkejä niin suuresta idästä kuin suuresta lännestä.

Kansanäänestyksellä voidaan ratkaista periaatekysymyksiä, kuten saako Suomessa myydä viinaa tai pitääkö Suomen liittyä EU:hun tai Natoon. Kun kansa päätti liittyä yksinkertaisesti EU:hun, siitä seurasi enemmän liitännäislakeja kuin mistään muusta ratkaisusta maan historiassa.

Kansanvallan kuopassa

Perussuomalaisten johtaja Timo Soini on langennut näennäisen kansanvaltaisuuden kuoppaan.

Puolueessa on vain henkilöjäseniä. Puoluekokouksessa jokainen edustaa käytännössä itseään.

Puolueen ilmoituksen mukaan sillä on 10 000 jäsentä. Turun puoluekokouksessa heitä oli tuhatkunta.

Kolmannen varapuheenjohtajan vaaliin ehdittäessä moni oli liuennut jo illan rientoihin. Sebastian Tynkkynen tuli valituksi suppean mutta kiihkeän porukan voimin. Tynkkysestä pääsee eroon vasta seuraavassa puoluekokouksessa.

Perussuomalaisten sääntöjä rakennellessaan Timo Soini ja Raimo Vistbacka eivät osanneet kuvitella puolueen pullahtavan tällaiseksi kansanliikkeeksi, jonka hallitsemiseen kotikonstit eivät riitä.

Lähialueelta viisautta

Tällä viikolla eduskunta vietti istuntotaukoa. Monen edustajan ja ministerin tie vei Islantiin Pohjoismaiden neuvoston kokoukseen.

Edustajien matkoja kadehditaan, ikään kuin ne lomailua ja nautintoa olisivat. Uuden eduskunnan matkat lähialueille ovat olleet hyvin perusteltuja.

Sekä talousvaliokunta että ympäristövaliokunta kävivät Saksassa tutustumassa energiapolitiikkaan. Tuula Haataisen (sd.) sosiaalivaliokuntakin tutustui sen maan käytäntöihin.

Ilkka Kanervan (kok.) puolustusvaliokunta kävi Ruotsissa. Puolustuskeskustelun nykyvaiheessa se oli itsestään selvää, kuten oli Tuomo Puumalan (kesk.) sivistys- ja viestintävaliokunnan vierailu viestinnän mallivaltio Virossa.

Kari Tolvasen lakivaliokunnan tutustuminen Ruotsiin oli myös tarpeen. Pakkoruotsikeskustelusta huolimatta Suomen lait on ajateltu ruotsiksi, vaikka sen mongerruksen kielellinen pohja on parin vuosisadan takana.

Kun valiokunnat ymmärsivät käydä myös Pietarissa ja Pariisissa, voimme olla edustajiemme alkutaipaleisiin tyytyväisiä.

Pekka Alarotu

Avaa artikkelin PDF