Maaseudun ja luontokohteiden turvallisuus voi olla uusi valtti koronanjälkeisessä matkailussa – ”Menee todennäköisesti kauan, ennen kuin etelän rannoille ahtaudutaan entiseen malliin”
Lentomatkailu kasvoi viime vuoteen asti jatkuvasti, ja monelle kuluva talvi onkin ensimmäinen ilman perinteistä etelänmatkaa.
Matkailumaantieteen professori Jarkko Saarinen Oulun yliopistosta huomauttaa, että ilmastokeskustelu on varsin tuore ilmiö, ja vasta koronapandemia toi notkahduksen suomalaisten lentomääriin. Kuva Rovaniemen lentoasemalta loppuvuodesta 2019. Kuva: Timo LindholmVuosi 2020 muistetaan erityisesti koronapandemiasta ja siitä, miten virus mylläsi kaikkien elämän jollain tapaa uusiksi. Yksi koronan eniten riepottelemista aloista on matkailuala.
Maailman matkailujärjestö UNWTO arvioi, että vuonna 2020 kansainvälisten matkailijoiden määrä laski 70 prosenttia viime vuoteen verrattuna, mikä tarkoittaa maailmanlaajuisesti noin 100 miljoonaan työpaikan vähenemistä ja biljoonan euron tulonmenetystä.
Suomessa koronan vaikutukset matkailualaan ovat olleet kaksijakoiset: Kesällä kotimaanmatkailu kasvoi ennätyslukemiin ja lähi- ja luontokohteet herättivät uudenlaista kiinnostusta. Toisaalta erityisesti Lapin matkailu on ollut kriisissä Suomen asettamien tiukkojen matkailurajoitusten vuoksi.
Pandemia on pitänyt suomalaiset Suomessa, joten kuluva talvi on monelle pitkään aikaan ensimmäinen, jolloin perinteinen etelänloma jää tekemättä.
Tilastokeskuksen mukaan suomalaiset tekivät vuonna 2019 ulkomaille 8,1 miljoonaa erilaista vapaa-ajanmatkaa. Naapurimaiden lisäksi suomalaisten ulkomaanmatkat suuntautuivat esimerkiksi Espanjaan, Italiaan ja Kreikkaan.
Matkailumaantieteen professori Jarkko Saarinen Oulun yliopistosta huomauttaa, ettei ole mikään ihme, että eteläisempien leveyspiirien maat ovat kiinnostaneet suomalaismatkailijoita.
”Syyn näkee, jos katsoo tähän aikaan vuodesta ulos ikkunasta. Kylmän ja lauhkean vyöhykkeen asukkailla on maailmanlaajuisesti tapana matkailla talvisin valon ja lämmön perässä.”
Suomalaisilla on vuosikymmenten perinteet esimerkiksi Kanarialle ja Rodokselle matkailussa.
”Traditiot ovat se avainsana. Niissä kohteissa on käyty, koska niissä on ollut tapana käydä. Esimerkiksi Kanarian suosio matkakohteena kasvoi aivan viime vuosiin asti.”
Ilmastokeskustelu on varsin tuore ilmiö, eikä se ennen koronaa käytännössä vaikuttanut suomalaisten matkailuintoon, Saarinen huomauttaa. Suomalaiset lensivät vuosi vuodelta enemmän, ja vasta vuosi 2020 näkyy syvänä notkahduksena lentomäärissä.
”Totta kai myös matkailussa on ollut se vastuullinen kuluttajasegmentti, mutta ei Suomessa voi sanoa, että lentämisen välttäminen olisi ollut suuren luokan ilmiö. Suomessa raideliikenne kasvoi viime vuosina lähinnä lähiliikenteessä, ja siinäkin syynä oli Helsinki-Vantaalle avattu raideyhteys.”
Saarinen arvioi, että koronan aiheuttamat matkustusrajoitukset aiheuttavat jonkinasteista patoutunutta matkustushalukkuutta. On kuitenkin selvää, etteivät suuret ihmismäärät voi lähteä reissuun, ennen kuin koronaan on saatu toimiva rokote, jonka ihmiset suostuvat ottamaan sekä lähtö- että kohdemaassa.
Matkustuskäytävät ja -kuplat saattavat tuoda ulkomaanmatkailuun uusia asiakirjavaatimuksia, kuten rokotustodistuksia, Saarinen pohtii. Lisäksi kasvomaskeista voi tulla lentoliikenteessä normaali käytäntö.
Saarisen mukaan tämän hetken arvio on, että koronan jälkeen Euroopan-matkojen suhteellinen osuus kasvaa koronaa edeltävään aikaan verrattuna, kun taas kaukolomille ei todennäköisesti olla heti sankoin joukoin ryntäämässä.
”Kun ajatellaan koronan jälkeistä ulkomaanmatkailua, menee todennäköisesti kauan, ennen kuin etelän rannoille ahtaudutaan entiseen malliin.”
Korona-ajan ulkomaanuutiset saattavat myös osaltaan vaikuttaa matkustuskäyttäytymiseen, Saarinen arvioi. Esimerkiksi Baltian alue saatetaan kokea turvallisemmaksi kuin vaikka Espanja tai Belgia.
Turvallisuuden merkitys tulee todennäköisesti muutenkin kasvamaan, kun ihmiset valitsevat matkakohteitaan.
”Vasta koronakriisi sai Helsingin jäsentämään itsensä kansainvälisesti turvalliseksi matkakohteeksi. Voikin miettiä, millainen potentiaali suomalaisilla maaseutu- ja luontokohteilla on nimenomaan turvallisen matkailun näkökulmasta”, Saarinen huomauttaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
