Sampo-musiikkinäytelmä syntyy eteläpohjalaisella kökkähengellä
Satu Sammosta -musiikkinäytelmän tekemiseen osallistuu yhteensä peräti 120 henkeä.
Musiikkinäytelmä Satu Sammosta toteutetaan pitkälti paikallisin talkoovoimin. Lavalle nousee iso joukko kalevalaisia henkilöhahmoja. Kuva: Johannes TervoKurikan Jalasjärvellä on pantu tuulemaan Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi.
Luokanopettajana päivätöissä olevan Joose Tammelinin sävellysten ympärille rakentuva Satu Sammosta -musiikkinäytelmä näkee päivänvalon lauantaisessa ensi-illassaan.
Innoitus musiikkinäytelmään syntyi kolme vuotta sitten kesällä 2014, kun Tammelin alkoi työstää uudelleen 1984 säveltämäänsä Satu Sammosta -musikaaliaan.
”Työstin jo silloin yli 30 vuotta sitten lyhyemmän version. Kun palasin aiheeseen, alkoi uutta materiaalia yllättäen syntyäkin paljon, kuin itsestään. Samalla ajatus kokonaisesta musiikkinäytelmästä alkoi kypsyä”, Tammelin taustoittaa.
Tammelinin ja Auli Tuohimäen vetämä musiikkinäytelmäprojekti käynnistyi jo kolme vuotta sitten, ja on kasvanut Suomen satavuotisjuhlavuonna massiiviseen mittaluokkaan.
Lavalle nousee yhteensä viisikymmentä näyttelijää, laulajaa ja tanssijaa, joiden lisäksi produktiossa on mukana muun muassa runsaasti ammattimuusikkoja.
”Näin monta näyttelijää ja 65 hengen ammattilaisorkesteri on melkoinen lauma paimennettavaksi. Tämän lisäksi mukana on myös muun muassa valomiehiä, miksaaja, miksaajan avustaja, atk- ja erikoistehostepuolesta vastaava henkilö, kuoromestarit sekä kapellimestarit”, Tammelin luettelee.
”Meitä on yhteensä 120 henkeä, joten tällaisen lauman paimentamisessa riittää upseerilla töitä”, hän veistelee.
Säveltäjä-ohjaaja Tammelinin mukaan kalevalaisella tarinalla sekä musikaaliosuuksilla on yhtä tärkeä rooli.
”Kyllä se menee ihan 50–50 näiden kahden osa-alueen välillä. Vanhalle perustarinalle ollaan oltu siinä määrin uskollisia, että Kalevalasta tutut maskuliiniset henkilöt Väinämöinen, Joukahainen ja Lemminkäinen ovat hyvin esillä. Pääosissa nähdään Ilmari ja Louhi.”
Luvassa on kuitenkin myös uusia myös tarinallisia tasoja, huumoria sekä ennalta-arvaamattomia koukkuja.
”Jos Lönnrot laittoi alkuperäiseen Kalevalaan mukaan noin 7 prosenttia omasta päästään, niin tästä on omaa tulkintaa varmaankin puolet”, hän naurahtaa.
”Kun tehdään laitetta joka tuottaa yltäkylläisyyttä, puhdasta kultaa ja ruuat ja mausteet päälle, niin sehän ei ole hyvä idea kenenkään käsissä minään aikana. Tarina rakentuu paljolti juuri tämän pohdinnan varaan.”
Näyttelijöistä ja laulajista valtaosa on kotoisin Jalasjärveltä tai muualta Etelä-Pohjanmaalta.
Mukaan mahtuu myös kosolti maataloustaustaista väkeä, jotka ovat projektissa mukana talkoovoimin.
”Olen laulanut kuorossa, mutta tällainen musikaali on kokonaan uusi kokemus. Tämä on ollut jo tässä vaiheessa hieno matka”, Juhani Herrala Isojoelta sanoo.
Herralan kotitilalla on emolehmiä.
Jalasjärvellä broilereita kasvattava Jonna Anttila osallistuu näytelmään yhdessä Ilona-tyttärensä kanssa.
”Täällä on päässyt irtautumaan maatilan arjesta, mikä on ollut hyvä juttu.”
Jalasjärveläinen lypsykarjatilallinen Liisa Vuorela kehuu projektin eteläpohjalaista kökkähenkeä.
”Sammon harjoituksissa on ollut alusta asti voimakas yhdessä tekemisen meininki. Joskus olen joutunut poi´ittamaan lehmän ennen tänne treeneihin tuloa, mutta aina on päästy paikalle.”
Satu Sammosta näkee ensiiltansa lauantaina 11. marraskuuta Jalasjärvellä, missä sitä esitetään myös sunnuntaina 12.11.
Musiikkinäytelmän yleisölle avoin kenraaliharjoitus esitetään jo perjantaina 10.11.
Seuraavat esitykset ovat Seinäjoella (18.11.) ja Vaasassa (19.11.).
Loput tämän vuoden esitykset nähdään Kankaanpäässä 2.12. ja Tampereella 3.12.
Finaaliesitys nähdään Helsingissä 24.2.2018.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
