Viina kiellettiin kokonaan, ja kuinkas sitten kävikään? TV-dokumenttisarja selvittää perin juurin kieltolain historian

Kertomus Turmiolan Tommista on tunnettu esimerkki raittiusliikkeen valistustoiminnasta. Kuva: Alku Tuotanto Oy / Yle

Kieltolaki astui Suomessa voimaan vuonna 1919, mutta sen synnyn syitä on haettava paljon kauempaa.

Ylen kolmiosainen dokumenttisarja Kieltolaki selvittää perin juurin, miten alle 13 vuotta voimassa ollut laki syntyi, mitä siitä seurasi ja miten se lopulta lakkautettiin epäonnistuneena.

Viinan kiroista varoiteltiin jo menneillä vuosisadoilla. Kun paloviinan valmistuksen taito levisi 1700-luvulla syrjäyttäen olutvetoisen juomakulttuurin, ongelmat kärjistyivät.

1800-luvulle tultaessa huolestuttiin, kun paikoin viinaksi tislattiin jo siemenviljatkin.

Maan ensimmäisen raittiusseuran perusti kansallisrunoilija Elias Lönnrot. Hänen fennomaanisissa piireissään ei ajettu täyskieltoa, vaan kohtuukäyttöä.

Raittiusaate oli kansainvälistä. Turmiolan Tommin kaltaiset valistustarinat kiersivät maasta toiseen.

Kieltolain historiassa maatalouspolitiikallakin on merkityksensä. Viinan kotipolton kielto astui voimaan vuonna 1866. Sen yksi perustelu oli maataloustuotannon suunnanmuutos.

Kotipolton kielto vaikuttaa dokumentin perusteella vaikuttavammalta lakihankkeelta kuin mikään muu alkoholilaki konsanaan.

Tutkijoiden mukaan maaseutu kuivui lähes täysin kotipolttokiellon seurauksena. Kun viinaa ei ollut saatavilla entiseen tapaan, se ei enää kuulunut maaseutuväestön identiteettiin.

Fennomaanien jälkeen raittiusaate levisi myös muiden ryhmien ja kansanliikkeiden agendalle, ja kohtuukäytön sijaan vaadittiin täyskieltoa. Kyseessä on yksi ensimmäisistä yhteiskunnallisista liikkeistä, jossa naiset olivat vahvasti mukana.

Ehdoton raittius oli monien uskonnollisten liikkeiden vaatimus, mutta kieltolakia ei saatu aikaan vain uskovaisten voimin.

Työväenliikkeelle raittiusaate sopi, koska sillä oli tarvetta osoittaa, että oltiin kunnollista väkeä ja kelvollisia päättämään yhteiskunnallisista asioista. Myös maalaisliitto asettui kieltolain kannalle.

Historioitsijoiden arviot siitä, kuinka vähän Suomessa itse asiassa juotiin alkoholia kieltolain säätämisen aikaan, ovat hätkähdyttäviä. Koko maan luku oli 1,5 litraa henkeä kohti – kuudesosa nykyisestä.

Voi sanoa, että suurella lakihankkeella torjuttiin vähäistä haittaa.

Perustelut muuttuivat vähitellen uskonnollisista tieteellisiksi. Syntyi yhä toistettu myytti suomalaisesta viinapäästä eli tarina kansasta, jonka perimälle alkoholi ei sovi. Todisteltiin, miten alkoholin käyttö teki suomalaisista rikollisia.

Vaikka lakia kannattivat laajat kansanliikkeet, senaatti torppasi ensimmäiset eduskunnan päätökset 1900-luvun alussa. Lopulta lain siunasi Venäjän väliaikainen hallitus vuonna 1917.

"Luulin kieltolain olleen uskonnollisten raittiuspiirien todeksi tullut kuiva uni, mutta sitä tahtoikin tosissaan melkein koko Suomen kansa. Vasta kieltolain karu todellisuus avasi ihmisten silmät", ohjaaja Atro Lahtela sanoo Ylen dokumenttisarjasta kertovassa artikkelissa.

“Kieltolaki on tänäkin päivänä tärkeä oppitunti populismista. Kieltolaki perustui lietsottuihin pelkoihin viinasta, joista osa oli todellisia, osa tulkinnanvaraisia ja osa kuvitteellisia. Se ei onnistunut, koska keksittyä vihollista ei voi voittaa.”

Ensimmäinen osa Yle TV1 torstai klo 19.00, kaikki jaksot Areenassa sunnuntaina 28.2.