Lucia-kulkueesta oli ennen hartaus kaukana
Marttyyrikuoleman kokenutta Pyhää Luciaa muistellaan Pohjoismaissa musiikin merkeissä.
Vuonna 2014 Lucia-neidoksi valittiin Vanessa Eriksson. Lucia kuoroineen toi perinteisen joulutervehdyksen presidenttiparille Mäntyniemeen. Kuva: Jaana KankaanpääLucian päivää vietetään 13. joulukuuta Pyhän Lucian muistoksi. 200- ja 300-lukujen vaihteessa elänyt Lucia-neito oli harras kristitty, joka kärsi marttyyrikuoleman, koska kristinusko oli Rooman valtakunnassa ankarasti kielletty.
Katolisissa maissa Lucia on pyhimys, mutta Pohjoismaissa häntä muistetaan valon tuojana talven pimeyden keskelle.
Suomessa Lucia-juhlaa on vietetty jo 1300-luvulta lähtien ruotsalaisen perinteen mukaisesti. Alun perin Luciaa juhlistivat erityisesti suomenruotsalaiset, mutta nykyisin perinne on levinnyt koko maahan.
Traditioon kuuluvat tärkeänä osana myös musiikki sekä erilaiset kulkueet.
Alkujaan tunnelma ei ollut kovinkaan harras. Ainakin 1600-luvun Ruotsissa Lucian päivä muistutti varsin paljon pikkujouluja.
Juhlintaan kuuluivat niin sanotut ”lussegångenit” eli lusse-kulkue, joihin etenkin nuoret osallistuivat.
”Nuoret olivat usein pukeutuneet valepukuihin tai vastakkaiseksi sukupuoleksi ja näin naamioituneina he saattoivat kiertää muihin lähiseudun taloihin ja pyytää esittämiään näytelmiä ja lauluja vastaan talon väeltä palkkioksi ruokaa, juomaa tai muita lahjoituksia”, kirjoittaa Fanny-Johanna Reinikka, joka tutki Lucia-perinnettä Helsingin yliopiston gradussaan (2019).
Laulun ovat tulkinneet esimerkiksi oopperatähti Enrico Caruso ja Elvis Presley.
Nykymuotoisessa Lucia-kulkueessa lauletaan perinteisesti Lucia-laulua, joka on alun perin italialainen sävelmä ja varsin myöhäistä perua.
Kyseessä oli barkaroli eli venelaulu, joita gondolieerit esittivät työnsä lomassa. Teodoro Cottraun (1827–1879) tekemä kappale ylistää Santa Lucian kaupunginosaa Napolissa ja meren kauneutta.
Laulun ovat tulkinneet esimerkiksi oopperatähti Enrico Caruso ja Elvis Presley.
Suomeksi sen sanoitti kääntäjä ja lehtimies K. V. Valve nimellä Soi iltakellot, jonka on esittänyt muun muassa Ragni Malmstén.
Kristillisen merkityksen sävelmä sai 1920-luvulla, kun laulusta tuli pohjoismaisen Lucian päivän kantava hymni. Maallinen lyriikka muuttui Ruotsissa hengelliseen teemaan paremmin sopivaksi.
Sen innoittamana meriupseeri Erkki Ainamo kirjoitti lauluun suomenkielisen sanoituksen, joka alkaa: "Taivaalla tähtivyö kirkkaana loistaa".
Vuonna 1998 puolestaan Anna-Mari Kaskinen päivitti tekstin muotoon: ”Sankta Lucia, tultasi kannat, kylmyyteen maailman toivoa annat.”
Kumpaakin versiota lauletaan edelleen Lucia-tilaisuuksissa.
Suomessa on valittu vuodesta 1949 lähtien koko maan Lucia-neito, joka kruunattiin perjantaina Helsingin Tuomiokirkossa. Lucian asuun kuuluu valkoinen puku, punainen vyö ja kynttiläkruunu. Kruunajaisissa lauletaan Lucia-laulun ohella nykyisin myös kauneimpia joululauluja Lucia-kuoron johdolla.
Tämän vuoden Luciaksi valittiin kirkkonummelainen Daniela Owusu kymmenen ehdokkaan joukosta. Kilpailua järjestää ruotsinkielinen Folkhälsan-organisaatio.
”Virallisen Lucian” lisäksi eri paikkakunnilla ja kouluissa valitaan myös omia Lucia-neitoja.
Kirjoittaja työskentelee Osuustoiminta-lehden toimituspäällikkönä.Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
