Venäjä voi menettää valtaosan Ukrainan seurakunnistaan, arvioi tutkija

Kirkkopoliittinen kiista Ukraina näkyy Suomessakin, sillä ehtoollisyhteys Moskovan ja Konstantinopolin välillä katkesi vuonna 2018. Venäjän ortodoksikirkkoon kuuluvat voivat käydä ehtoollisella Suomen ortodoksikirkossa. Vastaavasti Suomen ortodoksisen kirkon jäsenet eivät voi nauttia ehtoollista Venäjän ortodoksisen kirkon seurakunnissa, joita on Suomessa kaksi. Kuvassa ei-ortodokseille katettu jälkiviini ja leivät Kokkolan ortodoksisessa seurakunnassa. Kuva: Esko Keski-Vähälä

Venäjän ortodoksinen kirkko saattaa menettää valtaosan Ukrainan seurakunnistaan. Moskovan patriarkaatilla on Venäjän ulkopuolella ollut eniten seurakuntia juuri Ukrainassa. Tämä mahdollinen muutos tarkoittaisi sitä, että Moskovan patriarkaatti menettäisi lähes kolmasosan seurakunnistaan koko maailmassa, ennakoi systemaattisen teologian tutkija ja teologian tohtori Heta Hurskainen Itä-Suomen yliopistosta.

”Moskovan patriarkaatin negatiivinen kuva on kasvanut Ukrainassa. Yhä harvempi ukrainalainen haluaa identifioitua Moskovan patriarkaatin alaisen Ukrainan ortodoksiseen kirkkoon (UOK). Toisaalta on edelleen niitä Ukrainan kansalaisia, jotka mieltävät kuuluvansa Moskovan alaiseen kirkkoon”, sanoo Hurskainen.

Hän on perehtynyt aiheeseen tuoreessa Teuvo Laitilan kanssa kirjoittamassa kirjassaan ”Ukraina on meidän”, joka käsittelee Ukrainan ja Venäjän kirkkopoliittista kiistaa.

Vuonna 2018 perustettiin Ortodoksinen kirkko Ukrainassa (OKU). Ukrainalaiset ovat halunneet saada oman ortodoksisen kirkon jo 1900-luvulta. Oma ortodoksinen kirkko takaisi kansallisen ukrainalaisen kirkon olemassaolon ilman Moskovan vaikutusta. Ongelma on siinä, että OKU:n on tunnustanut vain osa maailman ortodoksikirkoista.

Lisäksi Ukrainassa toimii jo mainittu Moskovan patriarkaatin alainen autonominen ortodoksinen kirkko, jonka on tunnustanut kaikki ortodoksikirkot.

”Moskovan patriarkaatti ajattelee, että Ukraina kuuluu Venäjälle eikä siellä saa olla muita kirkkoja. He ajattelevat, että ainoastaan Venäjän valtio puolustaa oikeanlaista kristillisyyttä. Se on niin ulossulkevaa ajattelua, että Venäjän ortodoksinen kirkko on menettänyt uskottavuuttaan ja suhteet muihin kirkkokuntiin ovat katkolla”, Hurskainen toteaa.

Ukrainan kirkkopoliittinen tilanne on vaikuttanut myös Suomeen. Konstantinopolin Ekumeeninen patriarkaatti tunnusti OKU:n vuoden 2019 alussa.

Tämän seurauksena Moskovan patriarkaatti katkaisin ehtoollisyhteyden Ekumeeniseen patriarkaattiin ja sen alaiseen Suomen ortodoksiseen kirkkoon, mikä tarkoittaa sitä, että Suomen ortodoksikirkon jäsenet eivät voi saada ehtoollista Moskovan patriarkaatin alaisissa seurakunnissa.

”Tilanne Ukrainassa on syventänyt koko ortodoksisen maailman jakoa entisestään.”