
Suurperheen äidin henkireikiä ovat koti ja työ
Tuusulalainen Satu Heikkilä on yksi tänään palkittavista 29 äidistä.
"Kotoa lähtee joka päivä kymmenen lasta jonnekin", 14 lapsen äiti Satu Heikkilä kertoo. Neljävuotias Olga käy kerhossa, muut koulussa ja töissä. Satu itse työskentelee iltaisin ja viikonloppuisin palvelutalossa Tuusulassa ja Sipoossa. Kuva: Kari Salonen
Äitienpäivänä tunnustuksen saajia yhdistää aktiivinen toiminta jossakin paikallisessa yhdistyksessä. Satu Heikkilällä se on leipää ja maitotuotteita jakava Satun manna-apu. Kuva: Kari SalonenJos on 14 omaa lasta, toimii henkilökohtaisena avustajana ja tukiperheen äitinä sekä jakaa ruoka-apua, ei varmaan ehdi edes hengittää saati nukkua?
Satu Heikkilän olemus on kuitenkin rauhallinen ja homma hanskassa. Hänelle näyttää kertyneen tavallista enemmän hoivahormonia, mutta myös energiaa.
"En koe olevani superäiti, ennemminkin hoivaajatyyppi", Heikkilä sanoo. "Ehkä tässä on enemmän iloista asennetta. Elämä on yleensä hymyillyt minulle, ja se heijastuu ulospäin."
Tuusulalainen Heikkilä on yksi äitienpäivänä Helsingissä Säätytalolla palkittavasta 29 kasvattajasta. Tunnustusta hänelle hakivat omat lapset, ja puoltavan lausunnon antoivat seurakunta ja kaksi työpaikkaa.
Heikkilälle, 44, suurperheen elämä tuli tutuksi jo omassakin lapsuudessa: Sadulla on 16 ja Jaakolla 12 sisarusta.
Omaa jälkikasvua on siis 14, nuorin pian 5- ja vanhin 26-vuotias. Lapsista kymmenen asuu vielä kotona.
"Tämä on hirveän hieno vaihe, kun on pieniä ja jo aikuisia lapsia. Jokainen on ollut tervetullut ja toivottavasti kokenut olevansa rakastettu. Mutta selvää on, että kahdenkeskinen aika yhden lapsen kanssa on jäänyt vähälle."
Myös omaa aikaa on niukasti, sillä perhe toimii tukiperheenä 7-vuotiaalle kehitysvammaiselle lapselle ja Satu pyörittää yhdistystä, joka hankkii leipää ja maitotuotteita vähävaraisille lapsiperheille.
Hän hakee tuotteet Fazerilta ja Ingmanilta ja jakaa ne kotoaan. Työ iltaisin ja viikonloppuisin avustajana palvelutaloissa on kodin ohella tärkeä henkireikä.
"Koen, että se on omaa aikaani."
Myös parisuhteelle varataan viikonloppumatkoja.
"Parisuhteen on tärkeää olla kunnossa, sillä se heijastuu lapsiin. Kun on hyvät välit, lapsillakin on mukavampaa."
Jos joku asia suurperheen äitiä painaa, on yhteiskunnan avun niukkuus. Kun omat lapset olivat pieniä, oli vielä kodinhoitajia.
"Nyt se apu on kadonnut kokonaan. Pyysin kerran hoitoapua, etten väsyisi, ja siellä kysyttiin, mitä ongelmia meillä on. Niitä ei ollut, eikä apua sitten saanut."
Mutta onneksi nykyään tarjotaan ennaltaehkäisevää apua perheille, Heikkilä kiittelee.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
