MT vieraili Jokioisissa seuraamassa, miten lypsykarjatilan ja lapsiperheen arjen pyörittäminen onnistuu poikkeusoloissa – "Pitää olla samaan aikaan sekä opettaja, lastenhoitaja, keittäjä että karjanhoitaja"

Matti ja Liisa Markkulan perheen lapset, 8-vuotias Väinö, 6-vuotias Lauri ja 4-vuotias Oskari, ovat nyt päivät kotona vanhempiensa kanssa. Kuva: Jarno Mela

Suomi on elänyt jo kaksi viikkoa poikkeusoloissa. Suuri osa vanhemmista tekee etätöitä ja kaitsee samalla kotona koulua käyviä lapsiaan.

MT vieraili viime perjantaina Jokioisissa Lounais-Hämeessä kysymässä, miten korona-arki sujuu lypsykarjatilalla.

Matti ja Liisa Markkulan perheen lapset, 8-vuotias Väinö, 6-vuotias Lauri ja 4-vuotias Oskari, ovat nyt päivät kotona vanhempiensa kanssa.

Nuorimmat pojat Oskari ja Lauri käyvät tavallisesti Jokioisten seurakunnan päivä- ja perhekerhossa. Seurakunnan kerhojen toiminta keskeytettiin jo ennen maan hallituksen asettamia rajoituksia.

Perheen esikoinen Väinö suorittaa alakoulun toista luokkaa Kuuman kyläkoulussa, joka sijaitsee vajaan neljän kilometrin päässä kotitilalta.

Väinö olisi voinut jatkaa koulunkäyntiä Jokioisten keskustassa, koska vanhempien ammatti alkutuotanto lukeutuu yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisiin aloihin. Matti ja Liisa päättivät ottaa kuitenkin pojan kotiopetukseen turvallisuussyistä.

”Pelkäsimme, että Väinö saattaisi saada koronatartunnan koulusta, jossa voi olla esimerkiksi hoitoalan työntekijöiden lapsia”, Liisa Markkula sanoo.

”Väinö olisi joutunut siirtymään kouluun Jokioisten keskustaan. Koulunjohtaja ilmoitti, että Kuumassa ei järjestetä opetusta vain yhden oppilaan takia. Se olisikin ollut resurssien tuhlausta”, Matti Markkula myöntää.

Kuuman koulu on Jokioisten viimeinen toiminnassa oleva kyläkoulu. Sen toiminta loppuu tänä keväänä.

Väinölle ja Laurille tulee riitaa, kumpi saa täyttää vesiletkulla lehmien juoma-altaan. ”Jännittävä koronatilanne näkyy siinä, että pojat nahistelevat tavallista herkemmin”, isä Matti Markkula sanoo. Kuva: Jarno Mela

Markkulan tilalla on 60 lypsävää lehmää. Apuna navetassa on yksi ulkopuolinen työntekijä. Naapurustossa asuva Matin isä on myös aamuisin mukana navetta-askareissa.

”Kiire lisääntyy muutaman viikon päästä, kun kevätkylvöt alkavat. Silloin valmistelu- ja peltotyöt vievät aikaa ja Liisa joutuu ottamaan enemmän vastuuta sekä navetasta että lastenhoidosta”, Matti Markkula sanoo.

”Minun pitää olla sitten samaan aikaan sekä opettaja, lastenhoitaja, keittäjä, siivooja, että karjanhoitaja”, Liisa Markkula naurahtaa.

Matin vanhemmat ovat auttaneet normaalisti lastenhoidossa. Perheessä on sovittu, että pojat eivät mene ollenkaan mammalle ja papalle, koska yli 70-vuotiaat isovanhemmat kuuluvat koronan riskiryhmään.

Markkulan perhe vierailee yleensä kerran kuukaudessa myös Liisan vanhempien luona Kärkölässä. Mummolareissut ovat vaihtuneet WhatsAppin kautta tapahtuviin videopuheluihin.

Koronriskin vuoksi Liisa tekee yksin perheen kauppareissut kerran viikossa joko Jokioisissa tai Forssan keskustassa. Hän hoitaa ruokaostokset myös Matin vanhempien puolesta.

”Rajoitamme ihmiskontaktit mahdollisimman vähiin, ja vietämme aikaa oman perheen kesken. Maitoauton kuljettajaakin moikataan välimatkan päästä”, Liisa Markkula kertoo.

Vanhemmat Matti ja Liisa Markkula yrittävät keksiä Oskarille ja Laurille sopivaa tekemistä kotipihalla, jotta Väinö saa keskittyä koulutehtäviin. Kuva: Jarno Mela

Markkulan perheessä pojat herätetään yleensä arkisin seitsemän aikaan aamulla kouluun ja päiväkerhoon. Viikonloppuna saa nukkua pitkään.

Aamupalan jälkeen Liisa vie tavallisesti tokaluokkalaisen Väinön asfalttitien reunaan, josta taksi hakee hänet kouluun.

Äiti ja poika kävelevät nytkin 400 metrin koulumatkan edestakaisin, jotta arkirutiinit säilyvät ja koululainen saa aamun happihyppelyn.

Kävelyn jälkeen kello on noin kahdeksan ja Väinön koulupäivä alkaa. Opettaja on lähettänyt Pedanetin kautta läksyt, jotka olisi tehtävä päivän aikana.

Matti Markkulan mukaan alakoulun kakkosluokkalaisen koulutehtävät ovat vielä sen verran yksinkertaisia, että vanhemmat pystyvät auttamaan niissä tarvittaessa.

”Väinöllä on kyllä oma huone, mutta koulutyöt häiriintyvät helposti, kun nuoremmat veljekset tulevat näyttämään esimerkiksi jotain ohjelmaa Youtubesta tai Lasten areenasta”, Matti Markkula sanoo.

Pojat ovat helposti yliaktiivisia, koska on poikkeuksellista, että isoveli on kotona arkipäivänä. Vanhemmat yrittävät keksiä Oskarille ja Laurille sopivaa tekemistä esimerkiksi kotipihalla, jotta Väinö saa keskittyä koulutehtäviin.

Tämän aamun ensimmäisenä läksynä oli kirjan lukemista. Kuuman kyläkoulussa on käynyt silloin tällöin lukukoira, jonka läsnäolo rauhoittaa lapsia. Kotona lukukaverina toimii perheen Paavo-kissa.

Vanhemmat uskovat, että pojat tottuvat vähitellen etäkoulunkäyntiin, kun arkirutiineista ja lukujärjestyksestä vain pidetään kiinni. Kuva: Jarno Mela

Poikkeusoloissa lapset ovat normaalia enemmän mukana navetta-askareissa.

Väinölle ja Laurille tulee riitaa siitä, kumpi saa täyttää vesiletkulla ulkoaitauksessa olevien lehmien juoma-altaan. Isä-Matti kehottaa poikia olemaan siivosti, koska lehtikuvaajakin on paikalla.

”Veljekset painivat muutenkin keskenään. Jännittävä tilanne näkyy siinä, että pojat nahistelevat tavallista herkemmin”, Matti Markkula sanoo.

”Eilen me levitimme vessapaperirullat lattialle saunassa”, 8-vuotias Väinö Markkula paljastaa.

Vanhemmat uskovat, että pojat tottuvat vähitellen etäkoulunkäyntiin, kun arkirutiineista ja lukujärjestyksestä vain pidetään kiinni. Lounas on kotona yleensä puolenpäivän aikoihin.

Väinön koulupäivä loppuu iltapäivällä noin kahden–neljän välillä riippuen siitä, miten hyvin läksyt on tehty. Vastaukset lähetetään puhelimella opettajalle, joka kuittaa ne hyväksytyiksi.

”Toivottavasti korona laantuisi kesään mennessä. Silloin onneksi alkaa ainakin kesäloma koulusta”, Liisa Markkula huokaa.

Markkulan tila tekee yhteistyötä kahden lähellä sijaitsevan lypsykarjatilan kanssa. Tilat tekevät yhdessä esimerkiksi rehunkorjuun. Naapureilta voi saada tarvittaessa apua.

Matti Markkulan mukaan tilalla on vielä reservissä yksi työntekijä, joka on auttanut aiemmin silloin tällöin navettatöissä. Lastenhoitoapua on saatavilla pahan päivän sattuessa Jokioisten seurakunnasta.

Markkulat toivovat, että koronakriisin jälkeen suomalaista ruuantuotantoa alettaisiin jälleen arvostaa.

”Nyt ehkä huomataan, että lehmä ei olekaan suurin ympäristörikollinen. Toki maatalouden päästöjäkin pitää vähentää, mutta lihan- ja maidontuotantoa ei voi syyttää kaikesta”, Matti Markkula sanoo.

Liisa Markkulan mielestä koronan nopea leviäminen suurkaupungeissa osoittaa, että väestön ja palveluiden keskittäminen isoihin yksiköihin on virheellistä politiikkaa.

Nykyinen isäntäpari otti Markkulan kantatilan haltuunsa vuonna 2012 Matin vanhemmilta. Maataloudessa on kuljettu viime vuosina kriisistä kriisiin, joten koronaepidemia ei ole lamaannuttanut Mattia ja Liisaa.

Markkuloiden matkat suuntautuvat muutenkin lähinnä kotipihalle ja isovanhempien luokse, joten kalenterin tyhjenemistä ei ole tarvinnut harmitella.

”No, MTK:n peltotreffit piti olla perjantaina, mutta ne peruttiin”, Matti Markkula kertoo.

Markkulat antavat tukensa hallituksen eristämistoimille. Liisaa ja Mattia huolestuttaa riskiryhmään kuuluvien isovanhempien puolesta.

Lopuksi on kysyttävä Väinö Markkulalta, onko koulunkäynti mukavampaa koulurakennuksessa vai etänä kotoa käsin?

”Kotona on mukavampaa tehdä tehtäviä, kun ei tarvitse mennä kouluun taksilla.”