Etykistä tuli taas ajankohtainen
Ilkka Kanerva
Helsingissä järjestetään heinäkuun alussa syntymäpäiväjuhlat, nelikymppiset.
Kun päivänsankari syntyi, elettiin kylmän sodan aikaa. Vietnamin ja Korean sodat olivat kipeäntuoreessa muistissa.
Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssi Etyk pidettiin Helsingissä, koska idän ja lännen puristuksessa litistyvä Suomi tarjoutui isännäksi. Itse kokousta ehdotti Neuvostoliitto kontrolloidakseen kommunistimaita, mutta länsi näki kokouksen tilaisuutena vähentää jännitettä ja Suomi osoittaa puolueettomuuttaan.
Kokousta oli pohjustettu ulkoministeritasolla sekä Suomessa että Sveitsissä. Poliittinen tilanne oli kuitenkin sellainen, ettei meillä oikein uskottu mahdollisuuteen päästä isännöimään kokousta.
Niin kuitenkin kävi, ja kokouksesta muistetaan monta asiaa: pultsareiden siivous pois kaduilta, Urho Kekkosen ja Leonid Brezhnevin syleilyt sekä Helsingin henki ja uusi sana päivänpolitiikassa: liennytys.
Ety-kokouksen päätösasiakirjoineen haluttiin parantavan länsi- ja sosialististen maiden eli länsi- ja itäblokin välisiä suhteita. Turvallisuutta, taloutta ja ympäristönsuojelua koskevat lauselmat allekirjoitti 35 maata, mukana Yhdysvallat ja Kanada sekä valtaosa Euroopan maista Pyhää istuinta myöten.
Asiakirjan sananvapautta ja ihmisoikeuksia koskevat osiot synnyttivät Varsovan liiton maihin Helsinki-ryhmiä. Niitä toimii rauhan, ihmisoikeuksien ja vähemmistöjen puolesta vieläkin muun muassa Turkissa ja joissakin entisissä Neuvostoliiton osavaltioissa.
Ety-sopimuksen pykälien järisyttävimpänä saavutuksena pidetään Neuvostoliiton ja itäblokin hajoamista: kansalaiset itäisessä Euroopassa alkoivat vedota 1980-luvun lopulla kirjauksiin ja perätä vapauksiaan.
Etykin seurantakokous järjestettiin Helsingissä vuonna 1992, ja vuonna 1994 sen seuraajaksi perustettiin Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö eli Etyj.
Etyj pitää 40. vuosikokouksensa ensi viikolla Helsingissä Finlandia-talolla. Teema on "Muistellaan Helsingin henkeä".
40-vuotias juhlakalu voi kuulostaa hiukan kulahtaneelta muinaisjäänteeltä. Muiden keski-ikäisten tapaan se on hieman levinnytkin: Etyjillä on nyt 57 jäsentä Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa.
Tunkkaisuuden tuntua saattoi aistia vielä hetki sitten, mutta ei enää. Etyj vaikuttaa ajankohtaisemmalta kuin vuosiin: aseiden kalistelu on palannut Euroopan porteille ja Suomi tasapainoilee idän ja lännen välissä.
"Suomi on luonnollisesti osa länttä Euroopan unionin jäsenenä, se ei muutu miksikään", sanoo kansanedustaja Ilkka Kanerva (kok.), joka toimii parhaillaan Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen puheenjohtajana.
"Myöskään kylmää sotaa ei sinänsä ole, mutta olemme menossa huolestuttavaan suuntaan." Kanervan huoli koskee sitä, että Venäjä toimii keskustelematta läntisen Euroopan kanssa ja mantereellemme on muodostumassa Euraasian ja Euroopan unionin blokit.
Tammikuussa hän puhui jopa avoimen sodan syttymisen riskistä ja Euroopan tulevaisuuden olemisesta vaakalaudalla.
Etyj-järjestö on osoittanut painoarvonsa Kanervan mukaan Ukrainassa.
"Etyj on ylivoimaisesti tärkein toimija sen tilanteen selvittämisessä. Ei YK tai EU ole siellä, mutta Etyjillä on meneillään kymmenkunta erilaista operaatiota."
Etyjin 40-vuotisjuhlakokous on puheenjohtaja Kanervan mukaan osin juhlaa, mutta pääosin tavallinen parlamentaarikkojen vuosikokous. Valtionpäämiehiä ei ole kutsuttu eikä tulossa.
Rauhanjärjestön kokous saattaa siis jättää tällä kertaa pultsarit ja kerjäläiset rauhaan.
Eija Mansikkamäki
Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin parlamentaarinen yleiskokous pidetään Helsingin
Finlandia-talolla 5.–9.7.
Etyk 40-vuotisjuhlanäyttely
Helsingin henki – Spirit of Helsinki
on esillä 31.8. asti Finlandia-talon
Galleria Verandassa ma–pe
kello 9–19. Karamzininranta 4,
Café Verandan ovi. Vapaa pääsy.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
