Ruoka aiempaa tärkeämpi osa festivaalikokemusta
Tapahtumat heijastelevat laajempaa muutosta suomalaisessa ruokakulttuurissa. Festivaaliruuassa eettinen tuotanto ja kotimaisuus ovat valtteja.
Outi Kuusinen ja Miia Lahtinen kertovat suosivansa suomalaista ruokaa. Lahtinen ostaa kaupasta Valion maitoa, vaikka asuukin Ruotsissa. Kuva: Sanne KatainenRuoka on nousemassa musiikin veroiseen asemaan yhä useammilla festivaaleilla. Moni erityisesti nuorten suosiossa oleva festivaali on muotoutumassa pelkän musiikkifestivaalin sijaan elämysfestivaaliksi.
Kokonaiselämyksellisyys näkyy muun muassa siinä, että ruokatarjontaan kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Esimerkiksi 40-vuotias Provinssi on kehittynyt elämyksellisempään suuntaan.
Provinssin festivaalijohtajan Sami Rumpusen mukaan ruokatarjontaa on kehitetty määrätietoisesti jo vuosien ajan. Perinteisten makkaraperunoiden ohella festivaaleilla tarjotaan nykyisin muun muassa kasvisburgereita, burritoja, thaimaalaista sekä Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän keittiön antimia.
Merkittävä edistysaskel otettiin vuonna 2015, kun koko festivaaliorganisaatio uudistui.
”Ruokakulttuuri on kehittynyt tällä vuosituhannella Suomessa hirveästi. Kyseessä on laajempi ilmiö kuin pelkkä festari- tai tapahtumaruuan kehitys. Tapahtumakenttä peilaa tätä laajempaa kulttuurin muutosta.”
Helsingissä järjestettävän Sideways-festivaalin ruokatarjonnasta vastaava Johannes Kinnunen puolestaan kertoo, että ruoka on festivaalilla ainakin yhtä keskeisessä osassa kuin artistit.
”Suosimme sellaisia ravintoloita, jotka ovat sitoutuneet käyttämään annoksissaan luomua ja lähellä tuotettuja raaka-aineita.”
Myös esimerkiksi Turussa järjestettävä Ruisrock on laajentanut ruokatarjontaansa vuosien varrella.
Provinssin Rumpusen mukaan festivaalien ruokakulttuurin kehityksen alkusysäyksen antoi Suomessa Flow Festival.
”Flow oli ensimmäinen, joka tarjosi aidosti laajan kattauksen korkeatasoista ruokaa. He ovat olleet suunnannäyttäjiä.”
Flow Festival järjestettiin muutama viikko sitten Helsingissä.
Festivaaleilla vieraili viikonlopun aikana 84 000 ihmistä. Flown tiedottajan Susanna Hulkkosen mukaan tältä vuodelta ei ole vielä tarkkaa tietoa ruuan menekistä.
”Viime vuonna myynti oli 100 000 annosta, ja määrän voidaan olettaa olevan suurempi, sillä Flowssa vieraili enemmän kävijöitä tänä vuonna.”
Hulkkosen mukaan kestävyys on tärkeä osa festivaalin teemaa. Siksi iso osa tarjotusta ruuasta hankitaan mahdollisimman läheltä.
”Ruokamyyjät saavat tuekseen kestävän kehityksen mukaisen ruokamyynnin Sustainable Meal -ohjeistuksen. Siinä kiinnitetään huomiota muun muassa raaka-aineiden alkuperään ja eettisyyteen, ruuantuotannon energiatehokkuuteen, logistiikkaan, pakkausmateriaaleihin sekä luomu-, lähi- ja sesonkituotteiden käyttöön.”
Hulkkosen mukaan festivaalin ruokamyyjät valmistavat annoksensa mahdollisimman pitkälti festivaalin antaman ohjeistuksen mukaisesti ja siten myös suomalaisista raaka-aineista.
Ruokaa tarjottiin tänä vuonna 30 kojusta. Kysyttäessä niistä moni ilmoitti ruuan kotimaisuusasteeksi 60 prosenttia tai enemmän.
Esimerkiksi Fazerin omistaman Wicked Rabbit -kasvisravintolan kotimaisuusasteeksi ilmoitettiin kojulla kysyttäessä 90 prosenttia.
Ainoastaan osassa kojun ruuista tarjottu härkäpapumassa tuli Suomen ulkopuolelta.
Festivaaleille saapuneet kauppatieteiden opiskelijat Miia Lahtinen ja Outi Kuusinen sanoivat, että kotimaisuus on heille tärkeää.
”Hyvä, jos täälläkin saa kotimaista ruokaa. Kaupassa pyrin aina suosimaan suomalaista”, Kuusinen kertoo.
Ruotsissa asuva Lahtinen on samoilla linjoilla. ”Vaikka asun Ruotsissa, ostan kaupasta Valion maitoa”, hän kertoo.
Monella Flown ruokakojulla mainostettiin ruuan olevan kestävää. Jopa pohjoisafrikkalaista ruokaa tarjoava Na’am Kitchen käytti ruokiin suomalaisia raaka-aineita, jos sellaisia löytyi.
Ruuissa käytettyjä linssejä ei Suomesta onnistuttu hankkimaan. Ulkomailta tulleet raaka-aineet kuitenkin ilmoitettiin luomu-tuotteiksi. Kojun kotimaisuusaste arvioitiin olevan kokonaisuudessaan noin 80 prosenttia.
”Kyllä ainakin periaatteessa kiinnostaa, onko ruoka kotimaista. En kyllä kysynyt sitä kojulla”, kertoo Petra Koponen.
”Mutta jos kojulla mainostetaan ruuan olevan ’sustainable’, niin oletus on, että se tulee läheltä”, lisää vieressä istuva Tero Lähde.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
