Alle 30 000 asukkaan Imatralla tapahtui muutama vuosi sitten ihme: "En olisi ikinä uskonut, että aloite uudesta teatterista menee valtuustossa läpi"

Uudessa teatterissa on hyvät tilat myös kampaukseen ja maskeeraukseen. Esitykseen valmistautumassa näyttelijä Ulla Järnstedt, jonka omia hiuksia peruukin alle piilottaa kampaaja-maskeeraaja Satu Silventoinen. Kuva: Hanna Koikkalainen

Imatran teatteri on kompakti, mutta taipuu monenlaiseen käyttöön. Teatterin johtaja Timo Rissanen näyttelee välillä myös itse. Kuva: Hanna Koikkalainen

Suomen itärajalla sijaitseva Imatra on muutaman vuoden ajan kutsunut itseään kansallisihmeeksi. Tunnetun Imatrankosken lisäksi ihmeteltävää riittää myös kulttuuripuolella. Alle 27 000 asukkaan kaupunkiin rakennettiin nimittäin muutama vuosi sitten uusi teatteri.

Ennen yllätyspäätöstä vaihtoehtoina olivat teatterin lopettaminen, siirtyminen kesäteatteriksi tai vierailuteatteriksi. Uudisrakennuksesta ei puhuttukaan. Silloinen kaupunginjohtaja päätyi kuitenkin lopulta esittämään uuden teatterin rakentamista.

"Teatterilla oli hyvä imago, ja näytöksissä kävi paljon väkeä niin kuin nykyäänkin. Silti en olisi ikinä uskonut, että aloite uudesta teatterista menee valtuustossa läpi. Kaikkialla kulttuuri ei saa tällaista tukea päättäjiltä. Moni teatterinjohtaja on kateellinen", teatterinjohtaja Timo Rissanen kertoo.

Se on totta. Uusia teattereita on rakennettu lähivuosina Suomeen vain kaksi. "Niistä toinen tehtiin alle 40 kilometrin päähän Lappeenrantaan", Rissanen naurahtaa.

Imatran teatteri on yksi Suomen pienimmistä valtionosuuksia saavista teattereista. Vakituisia näyttelijöitä on kuusi ja henkilökuntaa kaikkiaan 14. Apuna käytetään vierailevia ohjaajia, lavastajia ja muusikoita. Yhteistyö kaupungin kanssa on tiivistä muun muassa lipunmyynnissä, hallinnossa ja markkinoinnissa.

Vuosittain ensi-iltaan tulee viisi näytelmää aikuisille, yksi lapsille sekä yksi kesäteatteri.

Salissa paikkoja on 200. "Juuri sopivasti tämän kokoiseen kaupunkiin", johtaja toteaa. Lisäksi on erillinen pieni näyttämö, jossa esitetään pääasiassa lastennäytelmiä. Tila kunnostettiin lapsille suunnatuilla testamenttivaroilla. Rissaselle Pikku Hiisi -näyttämö on tärkeä.

"Sieltä nousee uusi sukupolvi teatterin ystäviä."

Ennen koronaa Imatran teatterin sali täyttyi keskimäärin hyvin. Nyt yleisöä on saattanut olla esityksessä vain 20–30 henkeä.

Rajoitukset ovat kiristäneet teatterien taloutta tiukoille. "Monilla tilanne on tosi heikko", Rissanen kertoo.

Hänkin on viettänyt koronan vuoksi lukuisia unettomia öitä pohtien tulevaa. Pienuudesta on ollut poikkeustilanteessa etua. Henkilökuntaa ei ole jouduttu lomauttamaan, koska töitä on saatu rytmitettyä tilanteen mukaan. Lisäksi viime kesän kesäteatteri ylitti odotukset.

"Katsojia tuli toista tuhatta enemmän kuin oli budjetoitu. Se pelasti paljon ja nosti mielialaakin."

Nyt johtajaa jännittää kevään tilanne. Tammikuussa ensi-iltaan pitäisi tulla musikaali Elämä ikkunan takana, jonka esittämistä on jo siirretty vuodella alkuperäisestä suunnitelmasta. Leevi and the Leavingisin musiikkiin perustuvan musikaalin on kirjoittanut Eppu Nuotio. Rissanen povaa esityksille hyvää suosiota, mikäli koronatilanne ei jälleen sotke suunnitelmia.

"Musikaalit ovat menestyneet täällä yleensä hyvin, ja uskon tämän vetävän katsojia muualtakin."

Tuotanto on Imatran teatterille iso. Mukana on oman väen lisäksi viisi ulkopuolista näyttelijää sekä orkesteri. Esityksiä on kalenterissa 40.

Teatterinjohtajan työhön kuuluu monta puolta. "Taloudellisen, hallinnollisin ja henkilöstön johtamisen lisäksi haluan pitää taiteellisuuden vahvana. Koen itseni ennen kaikkea taitelijaksi", Rissanen kertoo.

Jotta tuntuma ei katoa, hän itse paitsi ohjaa, myös näyttelee silloin tällöin. Ensi vuonna Rissanen astuu lavalle 35-vuotistaitelijajuhlansa kunniaksi, mutta roolia hän ei vielä paljasta.

Ohjelmiston valinta on puntarointia. Rissanen tuo usein matkoilta mukanaan näytelmiä, joista osa päätyy esitettäväksi. Osa jää varastoon esimerkiksi liian taiteellisuuden vuoksi. "Vapaat taiteelliset teatterit voivat tehdä mitä vaan. Kaupunginteatterissa on velvollisuus tehdä katsojalähtöistä ohjelmistoa."

Kaupunginteatterin rahoituksesta noin kolmannes tulee valtiolta, kolmannes kaupungilta ja kolmannes lipputuloista.

Katsojatyytyväisyys on Imatralla korkea. Muutamana syksynä tehty katsojakysely on tuottanut yli 90 prosentin tuloksia.

"Suosion ennustaminen on mahdotonta, ja yllätyksiä tulee. Taiteeseen kuuluu sekin, että koskaan kaikki eivät tykkää."