Taloustaitaja sävelsi jouluklassikon – iskelmänikkarin lauluista ehkä kaikkein menestyksekkäin on Tipi-tii
Yli tuhat sanoitusta tehnyt Kari Tuomisaari teki päätyökseen teollisuusyritysten viestintää.
Kari Tuomisaaren laajasta tuotannosta useat kappaleet ovat nousseet ikivihreiksi, esimerkkeinä kestosuosikit Vähän ennen kyyneleitä, Tuuliviiri, Painu pois Jack sekä lastenlaulut Saku Sammakko ja Peppi Pitkätossu. Kuva: Pekka Sakki / LehtikuvaKari Tuomisaari (1934–2021) muistetaan tuotteliaana iskelmäsanoittajana ja -säveltäjänä. Käännöstekstit, televisio- ja radiotyöt sekä ravintolashow’t mukaan lukien hänen tekemiään sanoituksia on yli tuhat.
Tuomisaaren laajasta tuotannosta useat kappaleet ovat nousseet ikivihreiksi, esimerkkeinä kestosuosikit Vähän ennen kyyneleitä, Tuuliviiri, Painu pois Jack sekä lastenlaulut Saku Sammakko ja Peppi Pitkätossu.
Iskelmänikkarin lauluista ehkä kaikkein menestyksekkäin on Tipi-tii, jonka Marion Rung tulkitsi vuoden 1962 Euroviisuissa Luxemburgissa.
Myös ikimuistoisia joulun ajan kappaleita syntyi Tuomisaaren kynästä. Niihin lukeutui hänen säveltämänsä ja sanoittamansa Siitä tuntee joulun, jonka lauloi levylle ensimmäisen kerran Brita Koivunen vuonna 1964.
Innoituksen lauluunsa Tuomisaari sai englanninkielisestä runosta Tis the Season to Be Frantic, joka kuvaa kiireisiä jouluvalmisteluita. Myös suomenkielisessä tekstissä hoppu on ilmeinen: ostoslista hukassa, lasten lahjat piilottamatta ja kinkku tilaamatta. Laulun mukaan joulun tunteekin vasta siitä, kun radiosta kuuluu ”rauha maassa”.
Joulupukin maa -sävelmän levytti puolestaan jo aiemmin mainittu Marion Rung yhdessä Four Cats -lauluyhtyeen kanssa vuonna 1967.
Levytyksessä oli mukana pienessä puheroolissa myös toimittajalegenda Niilo Tarvajärvi, joka noihin aikoihin esitteli ajatuksensa Joulumaasta amerikkalaisen Disneylandin kaltaisena elämyspuistona.
Lopulta Tarvajärven haave toteutui ja erityisesti kansainväliselle yleisölle suunnattu joulupukin pajakylä Santa Park avattiin Rovaniemen maalaiskuntaan 1990-luvun lopulla.
Musiikillisesti lahjakas Tuomisaari soitti useita instrumentteja, kuten mandoliinia, kitaraa ja pianoa.
Uransa alkuvaiheessa hän toimi myös tanssiyhtyeen laulusolistina ja voitti jopa Iskelmäkuningas-tittelin vuonna 1955.
Laulajana hän tosin levytti vain yhden vähälle huomiolle jääneen singlen Scandia-yhtiölle vuonna 1966.
Huolimatta menestyksestään viihdealalla ekonomin koulutuksen saanut Kari Tuomisaari koki olevansa vain sivutoiminen lauluntekijä. Hän keskittyikin 1960-luvun jälkeen päivätyöhönsä viestintäalalla ja toimi esimerkiksi kaasuntuotantoyhtiö AGAn ja konepajateollisuutta edustavan Wärtsilän tiedotuspäällikkönä.
”Sanoitustyö on aina ollut sivuammattini. Päivätyöni vierähti viestinnän alalla. Partiolaulut ja tunnuslaulut tosin ovat sivunneet viestinnällistä ajatteluani eli kohderyhmä kirkkaana mielessä”, Tuomisaari kuvaili myöhemmin.
Kirjoittaja on Osuustoiminta-lehden toimituspäällikkö.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
