Lauschan taidokkaita lasikoristeita vietiin suurin määrin Yhdysvaltoihin 1920–1930-luvuilla, missä usein päätyivät joulun jälkeen roskiin. Kuva: Suomen lasimuseo
Varhaiset lasiset joulukoristeet syntyivät iltapuhteina ja myrkyttivät tekijänsä – tämän joulun hittituote valmistetaan metallista
Saksassa puhalletut taidokkaat joulukoristeet päätyivät Yhdysvalloissa joulun jälkeen yleensä roskiin sata vuotta sitten, mutta nyt ne ovat keräilyharvinaisuuksia.
Joulupallo on yhä klassikko. Lasinen koriste on kaunis mutta usein lyhytikäinen lapsien käsissä ja lemmieläinten kynsissä. Kuva: Sanne KatainenOlet ehkä miettinyt, missä joulukoristeet syntyivät alun perin – erityisesti lasiset komistukset.
Jäljet eivät johda sylttytehtaalle vaan Saksaan Thüringenin metsään, jossa sijaitseva Lauscha mainittiin ensi kertaa vuonna 1597 ”lasihytin” rakentamisen yhteydessä. Hytillä tarkoitettiin aikansa tehdasta, jossa valmistettiin lasiputkia eli raaka-ainetta lasinpuhaltamiseen.
Kaupungin asukkaat ryhtyivät puhaltamaan kotonaan lasia iltapuhteinaan, ja vähitellen tuotteista tuli maailmakuuluja. Pitkälti kotityönä valmistettuja koristeitä alettiin 1860-luvun lopulta lähtien myydä kaikkialla Euroopassa ja Amerikassa.
Lasin puhaltaminen kaasulla kotona tuo mieleen kaasuhellan ääressä tuhraamisen, mutta sellaisesta ei ollut kyse. Saksassa tehtyihin taidonnäyteisiin käytettiin lamppuöljyä, jota tarvittiin valaisimiin. Kaasulaitokset ovat vasta 1850-luvun puolivälin tuote.
Jos kynttilöitä toisinaan pidetään terveysriskinä sisätiloissa, lasin puhaltaminen oli oikeasti sellaista.
Tavallisesti miehet puhalsivat lasia, ja naiset maalasivat sekä paketoivat tuotteet. Yllättäen epäterveellisin työvaihe lankesi naisille.
Lasinpuhallus kotona oli haitallista mutta tuotteiden koristelu hengenvaarallista.
Puhaltamisesta syntyi siitäkin katkua, mutta varsinainen terveysriski oli lasiesineiden hopeointi hopeanitraatilla ja aluksi jopa lyijyllä.
”Haitat huomattiin, joten tiloissa alettiin pitää kanarialintuja häkissä. Jos ne alkoivat voida huonosti, oli lasinpuhaltajan syytä lähteä ulos kävelylle”, sanoo Lauren.
Koristepallot syntyivät puhaltamalla, kun taas esimerkiksi lasiset joulupukit ja linnut tehtiin muottien avulla.
Kotikonttoreissa syntyi taidelasiesineitä, leluja ja lasihelmiä – ja viimein 1800-luvulla joulukuusiin lasipalloja.
”1900-luvulla kaupungilla meni lujaa, sillä yhdysvaltalainen halpisketju alkoi myydä lauschalaisia joulukoristeita USA:ssa. Ne oli hinnoiteltu niin halvoiksi, että tekijät eivät vaurastuneet ja yhdysvaltalaiset heittivät kuusen usein lasiesineineen pois joulun jälkeen”, kertoo amanuenssi Uta Lauren Suomen lasimuseosta.
Pelkkään joulukoristeluun ei paikkakunnan lasiteollisuus tyytynyt, vaan sinne syntyi korkean luokan lasiteollisuutta, kuten yksilöllisiä silmäproteeseja ja taidelasiesineitä.
Saksassa ja muualla tehdyt lasiset joulukoristeet päätyivät harvakseltaan kauan pohjolaan ja silloinkin vasta 1900-luvulla.
Kuusien koristelu alkoi muutenkin yleistyä meillä vasta varsin myöhään.
”Ensimmäiset koristeet saapuivat 1700-luvulla Länsirannikon kaupunkeihin Keski-Euroopasta. Joulukuusen koristelu lähti kodeissa liikkeelle toden teolla vasta, kun kouluissa ruvettiin koristelemaan kuusia”, Lauren kertoo.
Lasikoristeita oli vain varakkaimmissa talouksissa, kun yleensä kuusenkoristeita väsättiin muun muassa oljista, pähkinöistä, paperista ja joskus piparkakuista.
Lasikoristeita oli vain varakkaimmissa perheissä, ja taas useimmat askartelivat niitä oljista, paperista ja pipareista.
Sotavuosina ja niiden jälkeen kaikesta oli Suomessa pulaa, joten myös pienimuotoinen lasinpuhallus koki renessanssin. Lähinnä tehtiin hyötyesineitä mutta myös joulukoristeita. Lauschalainen puhallustaito ei kuitenkaan synny hetkessä.
”Aika usein nuo puhalletut joulukoristeet olivat Suomessa melko kömpelöitä.”
Niiden aika jäi lyhyeksi, sillä halpa ja kestävä muovi 1960–1970-luvulla ja syrjäytti monessa perheessä lasikoristeet ikuisiksi ajoiksi.
”Eivätkä joulukuusen pallot nytkään läheskään aina ole lasia”, muistuttaa Lauren.
Yhä tänäänkin niitä on tarjolla runsaasti, ja ne ovat varsin halpoja. Yrittäjä Piia Marjamaa pyörittää sisustustuotteiden verkkokauppaa Hyvän Tuulen Puotia Tampereella, ja joulukoristeet ovat hänelle merkittävä mutta toki sesonkiluonteinen tuoteryhmä.
”Suurin osa liikkeeni myymistä joulupalloista on juuri lasisia. Niitä saa kaikenlaisissa väreissä, ja ne ovat kauniimpia kuin muoviset.”
Joulukoristeet ovat Piia Marjamaan sesonkituote, joten enin osa vuodesta on hankittava elanto muulla myynnillä. Kuva: Studio KarlingHintaa yhdellä pallolla on noin viisi euroa.
”Toki jostain saa samalla rahalla muovipalloja valtavan määrän”, Marjamaa toteaa.
Lasikoristeet tehdään Kaukoidässä, kuten lähes kaikki muutkin joulukoristeet jopa olkisia myöten.
Jonkinlainen perinnebuumi on nyt käynnissä kuusenkoristeissa, sillä olkikoristeiden ja lasipallojen lisäksi viime vuosien hitti joulukuusissa ovat vanhan näköiset piirrokset, jotka on painettu metallisille levyille.
Viime vuosien hittituote on metallilevyille painetut vanhat piirrokset. Kuva: Piia MarjamaaAitoja, kotipuhteina Saksassa tehtyjä joulukoristeita on puolestaan esillä Suomen lasimuseossa Riihimäellä 31. joulukuuta saakka.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
