Asiantuntijuutta rauhan aikaan: Upseerin pitää osata toimia myös tilanteissa, joihin ei ole edes varauduttu

Taneli Malinen (vas.), Tuomas Lilja ja Kaarle Wasama opiskelevat Maanpuolustuskorkeakoulussa Santahaminassa, joskin suuri osa opinnoista tapahtuu etänä. He valmistuvat sotatieteiden maistereiksi keväällä 2022. Takana on siinä vaiheessa viisi vuotta opintoja ja viisi vuotta työelämää. Kuva: Jaana Kankaanpää

Sotatieteiden maistereita työskentelee paitsi esimiestehtävissä Puolustusvoimilla ja Rajavartiolaitoksella myös monenlaisissa asiantuntijatehtävissä.

”Maisterin tutkinnossa koulutetaan johtajia asiantuntijavalmiuksin sodan ja rauhan ajan tarpeisiin”, muotoilee eversti Eero Svanberg tuoreessa Kylkirauta-lehdessä. Hän toimii Maanpuolustuskorkeakoulun (MPKK) maisteriohjelman johtajana. Tässä mielessä vaalitaan myös Taistelukoulun perinteitä, jotka ulottuvat 90 vuoden taakse.

Upseerikunnan määrä on pysynyt tällä vuosikymmenellä suurin piirtein vakiona. Korkeakoulun suorittaneiden osuus on tosin kasvanut niin Puolustusvoimilla kuin Rajavartiolaitoksellakin. Taustalla on opistoupseerien koulutuksen lakkauttaminen vuosituhannen alussa. Viimeiset tästä opistoupseerit valmistuivat vuonna 2003.

Puolustusvoimien palveluksessa oli viime vuoden lopussa 3 760 upseeria ja 1 363 opistotutkinnon suorittanutta upseeria.

Kaikkiaan Puolustusvoimissa työskenteli 12 138 henkeä. Määrä jakautuu karkeasti kolmeen osaan. Hiukan yli kolmasosa on siviilejä tai siviilikoulutuksen saaneita. Aliupseerien ja opistoupseerien osuus on noin kolmanneksen. Maanpuolustuskorkeakoulun suorittaneiden osuus jää hieman alle kolmannekseen.

Rajavartiolaitoksella kadettiupseerien määrä on noin 350 ja opiston suorittaneiden enää reilut 150. Kokonaishenkilöstön määrä Rajavartiolaitoksella on noin 2 900.

Sotatieteiden maisterin opinnoissa on viisi osa-aluetta: johtaminen; suorituskyvyn suunnitteleminen, rakentaminen ja ylläpito; valmiuden säätely ja suorituskyvyn käyttö; toimintakyky sekä asiantuntijana ja tutkijana toimiminen.

Tänä vuonna yhteishaussa Maanpuolustuskorkeakouluun haki 683 henkilöä, joista naisia oli 13 prosenttia. Kadetti- ja merikadettikursseille otettiin tänä syksynä 186 upseerin uralle pyrkivää.

Kandidaatit lähtevät viideksi vuodeksi työelämään, minkä jälkeen he palaavat uudelleen koulun penkille Santahaminaan.

Maisteriopintojen suorittamisen aloitti syksyllä 118 upseeria. Heistä 14 opiskelee Rajavartiolaitoksen ja enemmistö Puolustusvoimien tehtäviin.

Lisäksi erikseen koulutetaan lentoupseereita sekä Puolustusvoimien että Rajavartiolaitoksen tarpeisiin.

MPKK:hon voidaan ottaa viranomaisyhteistyön linjalle maisteriksi opiskelemaan myös siviilejä, joilla on takanaan ammattikorkeakoulu- tai alempi korkeakoulututkinto. He eivät kuitenkaan voi suorittaa sotilasammatillista kokonaisuutta, jota upseerin nimikkeen ja viran saaminen edellyttää.

Lisäksi korkeakoulussa voidaan suorittaa sotatieteiden kandidaatin ja yleisupseerin tutkinnot sekä väitellä sotatieteiden tohtoriksi.

Sotatieteiden kandidaatiksi valmistumisen jälkeen on työelämässä aikaa miettiä, minkälaiset tehtävät kiinnostavat.

Varsinkin yleisupseerilla tehtävien sisältö saattaa vaihdella uran vaiheissa hyvinkin paljon.

Samalla vaihtuu usein myös asemapaikka. Monessa perheessä päädytään ratkaisuun, jossa muu perhe asuu vakinaisella kotipaikalla ja upseeri viettää ”reppurina” viikot työpaikkakunnalla.

Osa upseereista puolestaan haluaa erikoistua tiettyihin erityisalueisiin, jolloin asemapaikkakin voi pysyä pidempään samana.

Upseerin koulutuksen punainen lanka on käytännön ja teorian yhdistäminen.

”Muihin yliopistokoulutuksiin verrattuna maisterikoulutusta tehdessä on jo käytännön kokemusta viisi vuotta. Se antaa ihan erilaista perspektiiviä opintoihin, kun pystyy sitomaan opiskeltavia asioita käytäntöön ja pääsee syvemmälle”, Raja- ja merivartiokoulun kurssinjohtaja Tuomas Tammisto kuvaa.

Oleellista ei ole oppia yksittäisiä teoreettisia malleja vaan herätä ajattelemaan, miten eri tilanteissa toimitaan.

”Täytyy pystyä ymmärtämään laajoja kokonaisuuksia ja erilaisia vaihtoehtoisia kehityskulkuja. Pitää ymmärtää, miten teoriaa sovelletaan hyvinkin yllättävissä tilanteissa, myös tilanteissa, joihin ei edes ole varauduttu.”

Lähteenä on käytetty myös Puolustusvoimien verkkosivuja sekä Kadettikunta ry:n julkaiseman Kylkirauta-lehden numeroa 3/2020.

Lue myös:

Nykyajan upseereilta vaaditaan vuorovaikutustaitoja – yksisuuntaisen käskyttämisen aika on armeijassakin ohi

• Puolustusvoimien eri puolustushaaroille valmistuvat upseerit ja Rajavartio­laitoksen palveluksessa johtotehtävissä työskentelevät upseerit opiskelevat kaikki ensin sotatieteiden kandidaateiksi ja sitten maistereiksi.
• Kolmen vuoden kandidaattiopintojen jälkeen ollaan viisi vuotta käytännön työssä. Maisteriksi valmistuminen vaatii sen jälkeen kahden vuoden opinnot.
• Poikkeuksena ovat lentoupseerit, jotka suorittavat maisterin opinnot suoraan kandidaatin tutkinnon jatkoksi.
• Maisteriopinnoissa on viisi koulutusohjelmaa: maa-, meri- ja ilmavoimien, Rajavartiolaitoksen sekä lentoupseerin koulutusohjelma. Lentoupseerin koulutusohjelmaan valittavat ovat varusmiehinä saaneet hävittäjän, helikopterin tai rajavartioston alusten lentäjän koulutuksen.
• Kaikki muut paitsi lentäjät aloittavat opinnot maa- tai merivoimien koulutusohjelmassa.
• Ensimmäisen vuoden jälkeen kandidaatiksi tähtäävät voivat valita rajavartioston opintosuunnan tai Puolustusvoimien puolelle aselajin.
• Puolustusvoimat kouluttaa lisäksi aliupseereita oman alansa erikois­tehtäviin, jolloin osaaminen todennetaan näytöin.
• Aliupseerin tutkinto vastaa tältä osin muiden alojen ammattitutkintoa.
• Koulutus rakentuu neliportaisesti ja täydennyskoulutusta tarjotaan koko palvelusuran ajalle.