Kuukaudet sairaalan eristyshuoneessa herättivät henkiin metsämiehen kasaribändin – Kaupungin kaunein palaa syksyllä keikkalavoille 34 vuoden tauon jälkeen

Oulussa asuva Timo Mikkola kuvattiin hänen kesäasunnollaan Utajärvellä, jossa hän viettää suuren osan vuodesta. Kuva: Kai Tirkkonen

Kesäpaikan rumpuhuoneesta löytyy Timon pojan Niko Mikkolan pelipaitoja. Niko on voittanut jääkiekon MM-kultaa 2019 aikuisissa ja 2016 alle 20-vuotiaissa. Nyt hän pelaa NHL:ssä. Kuva: Kai Tirkkonen

Lihasmassansa ja hiuksensa syövälle menettäneen miehen silmät syttyvät, kun hän puhuu musiikista. Olemus virittyy entisestään, kun hän nappaa kitaran käsiinsä ja alkaa tapailla sointuja.

Elävä musiikki kuulostaa korona-aikana ihmeellisen miellyttävältä. Elävä ihminen edessänikään ei ole itsestäänselvyys.

Oulu-Kiimingin metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Timo Mikkola kuvailee puoli vuotta sitten alkanutta taistelua rintamasodaksi.

Helmikuussa Mikkola tunsi olonsa pohjattoman väsyneeksi. Portaiden nousu töissä tuntui hyvin raskaalta ja kotona jopa matka sohvalta television luokse hengästytti.

Ikänsä metsässä kulkenut ja puolimaratoneja juossut mies arvasi, ettei kaikki ollut kunnossa.

"Pohdin, voisiko olla koronaa", Mikkola kertaa. Ei ollut.

Alkoi tuskallinen hammassärky. Mikkola sai ensihätään kipulääkkeitä ja antibiootteja. Poskihampaasta avattiin juurikanavia.

"Kun juurihoidettuun, puuduttamattomaan hampaaseen pikkusen suhautettiin ilmaa, tuli ihan jumalaton kipu. Sekä hammaslääkäri että potilas olivat ihmeissään, mistä on kyse."

Voimattomuus jatkui. Mikkola hakeutui lopulta töistä Kiimingin terveyskeskukseen. Verinäytteestä selvisi, että hemoglobiini oli hengenvaarallisen matala.

Mikkola vietiin ambulanssilla Oulun yliopistolliseen sairaalaan (OYS). Oireiden syyksi paljastui leukemia eli verisyöpä.

"Minulla oli puoli päivää aikaa järjestää työasioita ennen kuin syöpähoidot aloitettiin."

Akuutti leukemia todetaan Suomessa vuosittain noin 200 aikuisella. Alle 65-vuotiaista potilaista voidaan parantaa yli puolet. Iäkkäämpien potilaiden ennuste on huonompi.

Mikkola kävi kevään aikana läpi kolme noin kuukauden kestänyttä sairaalajaksoa OYS:ssa, joiden aikana hän sai solunsalpaajahoitoja.

"Ensimmäinen jakso oli kaikista rankin. Massu ei tahtonut kestää."

Toukokuussa Mikkola siirtyi Turun yliopistolliseen keskussairaalaan (TYKS), jossa hänelle tehtiin kantasolusiirto.

"Niin sanottuna nollapäivänä tapettiin elimistön oma immuunijärjestelmä. Hoitohenkilökunta varoitteli, että siitä seuraa kolmen päivän krapula."

Krapula jäi tulematta, mutta 1,5 vuorokautta kantasolusiirron jälkeen Mikkolan kroppa oli kuin tulessa.

Lääkkeitä kului. Mikkola laski, että kaksi päivää siirron jälkeen hän sai yhteensä 29 suun kautta otettavaa tablettia, kuusi annosta ikeniin levitettävää tahnaa ja kuusi annosta nestemäisiä antibiootteja, sytostaatteja ja kortisonia laskimokanyyliin.

Sisäelimet olivat kovilla suurista lääkemääristä, mutta onni oli, ettei tarvittu yhtään leikkausta, Mikkola toteaa.

Tyksissä Mikkola vietti yhteensä 38 vuorokautta täydellisessä eristyksessä kolmen lukitun oven takana.

"Joka aamu otin kuvan auringonnoususta, joka näkyi huoneen ikkunasta."

Jo ennen sairastumista Mikkola kaipasi elämäänsä jotain muutakin kuin työntekoa ja urheilua. Kulttuurialalla toimiva sisko innosti häntä kokoamaan nuoruusaikaisen bändin kasaan ja ryhtymään taas musiikintekoon.

Mikkola soitti 1980-luvulla haapajärvisessä rock-yhtyeessä Rappio, joka vuonna 1985 muutti nimekseen Kaupungin kaunein.

Yhtye soitti viiden vuoden aikana nelisensataa keikkaa.

OYS:ssa ollessaan Mikkola alkoi järjestellä yhtyeen paluukiertuetta. Bändikaverit olivat jo edellisenä syksynä innostuneet uudesta tulemisesta.

Valtaosa Kaupungin kauneimman kappaleista on Mikkolan sanoittamia ja säveltämiä. Turun eristyshuoneessa alkoi syntyä myös uusia kappaleita.

"Tarkoitus on julkaista vinyylialbumi kiertueen jälkeen."

Kaupungin kaunein esiintyy tulevana syksynä kolmesti Oulussa sekä kertaalleen Haapajärvellä, Pyhäjärvellä ja Utajärvellä.

Bänditreeneille ei ole vielä ollut mahdollisuutta, vaan jokainen on harjoitellut itsekseen. Utajärvellä asuvan toisen kitaristin kanssa Mikkola on jo sopinut kitaransoittotreffit.

Voimia live-esiintymisiin Mikkola kerää pikkuhiljaa.

"Täytyy ruveta harjoittelemaan kitaransoittoa seisaallaan."

Syyskuussa Mikkola aikoo palata myös työelämään, ensin 50-prosenttisella työajalla. Maastotyöt hän jättää alussa muille.

Työasioista hän ei halua ensin puhua yhtään, mutta saatuaan kahvia koneistoon, alkaa suusta pulputa myös metsäpoliittisia mielipiteitä.

"Jossain vaiheessa avohakkuut kielletään", hän pelkää. Hänen mielestään avohakkuita arvostellaan liian yksipuolisin näkemyksin.

"Hyvää metsänhoitoa ei ole kielletty", hän toteaa ja muistuttaa metsän uudistamis- ja kasvatusketjusta, jonka periaatteita hän mielellään opettaa myös koululaisille kummiluokkatoimintana.

Täysin umpiossa Mikkola ei ole elänyt. EU-metsäpolitiikan käänteitä hän on seurannut.

Toiminnanjohtajan puhelin on soinut myös sairausloman aikana. Milloin ovat toimittajat kysyneet myrskytuhoista, milloin asiakkaat puun hintoja ja kuulumisiakin.

Kasvokkain tapahtuvia kohtaamisia metsänhoitoyhdistyksen asiakkaiden kanssa hän odottaa hyvillä mielin.

"Teams ei ole mun juttu."

Tulevaisuuteen syövän selvittänyt mies katsoo varovaisen toiveikkaasti.

"Hissukseen päivä kerrallaan."

Kalenterissa riittää verikokeita ja kontrollikäyntejä, lisäksi on fysioterapiaa ja pienten punttien nostelua.

"Pikkulasten rokotusohjelma täytyy suorittaa uudelleen, kun puolustusjärjestelmäni on yksivuotiaan tasolla", Mikkola naurahtaa.

Kesäasunnollaan Utajärvellä hän aikoo viettää mahdollisimman paljon aikaa marraskuulle saakka avovaimonsa Irene Harjun kanssa. Järvenrantamökille ovat myös omat aikuiset lapset puolisoineen sekä Harjun lapset perheineen tervetulleita.

Tulipa hoitojen välissä kotilomalla myös kosittua ja myöntävä vastaus elämänkumppanilta vastaanotettua.

Mikkola kuvailee syöpää pysäyttäväksi kokemukseksi.

"Pienistä asioista on turha nillittää. Meillä on asiat aika hyvin."

• Syntynyt 1964 Haapajärvellä.
• Soitti 1980-luvulla rock-yhtyeessä Kaupungin kaunein, joka keikkaili ahkerasti. Kappaleista suurin osa on Mikkolan käsialaa.
• Valmistui metsätalousinsinööriksi Ähtäristä vuonna 1991.
• Aloitti metsäneuvojana Kiimingin metsänhoitoyhdistyksessä vuonna 1992.
• Yhdistyksen toiminnanjohtaja vuodesta 1999.
• Perheeseen kuuluvat avopuoliso Irene sekä aikuiset lapset Nina ja Niko.
• Palaa bändinsä kanssa keikkalavoille syyskuussa 34 vuoden tauon jälkeen.