Tilanpidosta luopumisen jälkeen täytyi löytää uusi urapolku – Heikki Pitkälä tekee metsäkauppoja ja myy aurinkopaneeleita
Maitotilan myynnin jälkeen toimeentulo on karttunut monista pienistä tulovirroista.
Haapavetinen Heikki Pitkälä on työskennellyt vakuutusmyyjänä ja myynyt aurinkopaneelijärjestelmiä sen jälkeen, kun myi lypsykarjatilansa vuonna 2010. Kanteleen soitto on miehen rakkain harrastus. Kuva: Pekka FaliLoppuvuodesta 2010 haapavetinen Heikki Pitkälä oli raskaan päätöksen edessä.
Vuodesta 1982 kotitilaansa viljellyt maitotilallinen päätti laittaa pillit pussiin ja myydä tilan eläimineen ulkopuoliselle.
" Eila-vaimo oli saanut neljä vuotta aiemmin aivoverenvuodon ja sairastunut. Kun vaimo joutui jättäytymään sivuun maitotilan töistä, kasvoi työtaakka yhdelle ihmiselle liian raskaaksi", Pitkälä muistelee.
"Kynttilä paloi molemmista päistä. Stressi oli niin kova, että tulehdusarvot huitelivat välillä kolmessasadassa", Pitkälä kertoo.
Heikki Pitkälä myi Haapaveden Lehonsaarella sijaitsevan 23 lehmän tilan ja kotipaikkansa toimintaansa laajentavalle maatilalle.
"Päätös oli silloin oikea, ja myös aika oli tilakaupalle sopiva. Vuonna 2010 maatilasta sai vielä ihan kohtuullisen hinnan ja ostaja sai rahoituksen ilman ongelmia."
Pitkälät olivat hankkineet metsäkaupoilla sivutuloja jo tilanpidon ohessa.
Kun kotitila myytiin, korostui metsäpuolen merkitys entisestään.
"2000-luvun alkuvuosina ostettiin metsätiloja pitkin Suomea. Kauimmaiset metsäpalstat olivat Vainikkalassa, Savitaipaleella, Lopella ja Pieksämäellä. Ne on nyt kaikki jo myyty, mutta edelleen meillä on metsää muun muassa Haukivuorella ja täällä Haapavedellä", Heikki Pitkälä kertoo.
Parhaimmillaan pariskunta omisti satoja hehtaareja metsää.
"Nyt metsää on vähemmän, mutta seuraamme edelleen metsäkauppoja, ja pyrkimyksenä on ostaa lähitulevaisuudessa taas uusia kohteita. Metsäpuoli on yksi tärkeä tukijalka ehdottomasti."
Maitotilasta luopumisen jälkeen Pitkälät muuttivat asumaan Haapaveden Vatjusjärven kylälle, paikkakunnan toiselle laidalle.
"Meillä oli täällä hankittuna talo ja pieni mökkitontti järven rannalta kesäpaikaksi eläkevuosien varalle. Eilan sairastumisen jälkeen tänne muutto aikaistuikin useammalla vuodella."
Pian muuton jälkeen, alkuvuonna 2011 mies tempautui vakuutusalalle.
"Työskentelin silloisella Tapiolalla itsenäisenä yrittäjänä kahden vuoden ajan ja myin vakuutuksia."
Vuosina 2013–2018 Pitkälä oli vakuutusmyyjänä Pohjolassa.
2019 alkuvuodesta kuvioon tulivat mukaan aurinkopaneelit.
"Paikallinen sähköalan yrittäjä myi ja suunnitteli asentavansa aurinkopaneelit meidän talon katolle. Aloin miettiä, että toimisiko sellainen muuntajamallinen paremmin, jossa paneelit asennettaisiinkin talon kolmelle seinälle. Siitä se idea sitten lähti", mies kertaa.
Heikki Pitkälä toimii nykyään aurinkopaneelien myyjänä yritykselle, joka tuo paneeleita maahan Aasiasta sekä asentaa niitä omakotitaloihin, yrityksille ja maatalouden tuotantorakennuksiin.
62-vuotias Pitkälä on maaseudun monitoimimies, jolle on vuosien saatossa kertynyt laaja-alainen näkemys syrjäseutujen elämänmenosta.
"Tilanpidon lopettamisen jälkeen piti miettiä asiat uusiksi. Onneksi elämä on kantanut ja uutta toimeentuloa löytynyt. Uskon, että vuosikymmenten kokemus työstä maataloudessa on ollut tässä suureksi avuksi."
Mies myös vaikuttaa Haapaveden kunnallispolitiikassa neljättä kautta.
"Olin viime syksyyn asti keskustan valtuustoryhmässä, mutta valitettavasti keskustan politiikka ja toimintatavat täällä paikallisesti eivät olleet enää tätä päivää. Ryhmäkuri oli liian kova ja ylhäältä käsin saneltiin täysin, mitä olisi pitänyt tehdä."
Kolme keskustan valtuutettua irtautui valtuustoryhmästä ja perusti uuden valtuustoryhmän, johon liittyi myös sinisten valtuutettuja.
"Kyllä koen kuntapolitiikassa saaneeni jotain aikaankin, mutta hyvin hitaita nämä prosessit ovat", Pitkälä pohtii.
Haapaveden seudulla maaseutukylät ovat keskimäärin säilyttäneet hyvin elinvoimansa, vaikka maatilojen määrä onkin syöksynyt alas.
"Tähän meidän kylälle on aivan viime vuosina rakennettu seitsemän uutta taloa. Kylä on voimissaan niin kauan kuin siellä on koulu."
Kaikki Haapaveden kuntapäättäjät eivät Pitkälän mielestä tunnista kylien mahdollisuuksia.
"Jotkut ovat ottaneet oikein tavoitteekseen saada kaikki kyläkoulut lakkautettua."
Pitkälä myös paljastaa, että pohjoispohjalaisella maaseudulla kytee piilevää EU-kriittisyyttä.
"Vaikka EU:ssa on oltu neljännesvuosisata, niin kyllä sitä systeemiä täällä vastustaa moni. Itse en ole ikinä kannattanut Suomen EU-jäsenyyttä."
Pitkälöillä on 15 lapsen suurperhe.
Kaikki lapset ovat jo aikuisia ja elävät omillaan.
"Olemme kannustaneet heitä kouluttautumaan, ja kymmenen on käynyt lukion. Maatilan lapset saavat hyvin töitä etelässäkin, kun on pienestä pitäen opittu tekemään niitä."
Lapsista kaksi on päätynyt työskentelemään maatalouden parissa.
"Yksi pojista on ProAgrialla Iisalmessa agrologina. Toinen poika valmistui vastikään amk-agrologiksi ja on Jalasjärvellä ison lihakarjatilan osakkaana."
Pitkälä osaa soittaa pianoa ja laulaa, mutta rakkain soitin on kannel.
"Minulla on lapsuusmuisto serkkutytöstä soittamassa kyläläisten joulujuhlassa kannelta ja laulamassa. Olin kymmenvuotias ja istuin lattialla pöydän päässä. Minulla nousi ihan niskavillat pystyyn ja tuli sellainen vahva tunne, että tuota soitinta täytyy oppia soittamaan", Pitkälä muistelee.
Soittoharrastus on kestänyt jo vuosikymmeniä, ja vuonna 2018 Pitkälä julkaisi ensimmäisen musiikkilevynsä.
"Levyllä on omia kappaleita ja sävelmiä sekä tuttuja kansanlauluja. Tein albumin, koska sellaisen perään kyseltiin jatkuvasti kylillä, kun olen kiertänyt soittamassa kannelta", Pitkälä sanoo ja naurahtaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

