Gösta Brännbacka ja Jan-Erik Nyfelt rakentavat limisaumavenettä talkoissa, jotka järjestettiin Bosundin vene-, kalastus- ja metsästysmuseolla Luodossa. Kuva: Dan-Erik Olsen/KulturÖsterbotten
Puuveneiden tekijöille tunnustusta: pohjoismainen limisaumaveneperinne osaksi Unescon kulttuuriluetteloa
Limisaumaisia puuneveneitä on Suomessakin rakennettu tuhansien vuosien ajan.
Veneenrakentaja Marko Nikula rakentamassa suurta limisaumaista venettä. Kuva: Jaska Poikonen”Veneenrakennustaidon osaaminen on turvattava jatkossakin. Hyvin rakennettu puinen limisaumavene on kevyt, hyväkulkuinen ja ekologinen", sanoo Suomen puuveneveistäjien puheenjohtaja Jari Vanhatalo Museoviraston julkaisemassa tiedotteessa.
"Unescolta saatu tunnustus on omiaan tukemaan arvokkaan kulttuurihistoriallisen perinnön säilyttämistä ja ennen kaikkea kehittämistä", Vanhatalo arvioi.
Limisaumainen puuvene on erityinen pohjoismainen venetyyppi. Puuveneillä on ollut suuri merkitys merenkululle kaikissa Pohjoismaissa, ja ne ovat yhdistäneet ihmisiä rannikolta rannikolle sukupolvien ajan.
Suomessa limisaumavene on koko kansan perinnettä: mökkirannoilla on satojatuhansia limisaumaisia puuveneitä, joilla soudetaan, purjehditaan ja kalastetaan.
"Toisaalta ammattiveistäjiä löytyy Suomesta vain noin 50. Pitkällä aikavälillä sekä veneenrakennustaito että veneiden käyttötuntemus voivat olla vaarassa", Museoviraston tiedotteessa todetaan.
Pohjoismainen limisaumaveneperinne liitettiin viime viikolla osaksi ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloa, jota ylläpitää YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unesco.
Veneperinnettä esittivät luetteloon Pohjoismaat yhteisellä hakemuksellaan, jossa mukana olivat myös Ahvenanmaa ja Färsaaret. Hakuprosessia koordinoi Norja.
Hakemuksen taustalla oli parisataa alan toimijaa: veneenveistäjiä, yhdistyksiä, museoita ja kouluttajia. Myös suomalaiset puuvenetoimijat yhdistivät voimansa ensimmäiseen yhteispohjoismaiseen Unesco-hakemukseen.
”Unescon listaus antaa tunnustusta pohjoismaiselle käsin tekemisen perinteelle sekä puuveneperinteen turvaamiselle pohjoisilla alueilla", sanoo tiedotteessa puuveneaktiivi Bosse Mellberg.
"Limisaumaisten veneiden kautta tulee näkyväksi Pohjoismaiden yhteinen historia, josta nyt voidaan kertoa koko maailmalle. Tämä on hieno pohja yhteistyölle", Mellberg toteaa.
Ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon liitettiin viime viikolla myös kaustislainen viulunsoittoperinne. Soittoperinnettä esitti luetteloon Suomen opetus- ja kulttuuriministeriö.
”Kaustislainen viulunsoitto ja siihen liittyvät käytännöt ja ilmaukset” on toinen suomalainen perinne, joka on hyväksytty Unescon kulttuuriluetteloon.
Ensimmäinen suomalainen perinne Unescon luettelossa on saunominen, joka joulukuussa 2020 hyväksyttiin osaksi ihmiskunnan aineetonta kulttuuriperintöä.
Lue lisää:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
