Näin Erkki Liikanen vinkkasi juoksemiseen: Maraton vaatii enemmän luonnetta kuin lahjoja
Juttu on julkaistu MT:ssä 11. kesäkuuta 2012. Erkki Liikanen oli silloin Suomen Pankin pääjohtaja, viime vuodesta eläkkeellä.
”Ohjelman tulee olla sellainen, että liikkuminen on miellyttävää ja säännöllistä. Pitää muistaa, ettei tätä tehdä maratonin, vaan oman itsen ja paremman elämän vuoksi. Mutta maraton antaa liikunnalle rytmiä”, Erkki Liikanen vinkkasi vuonna 2012. Kuva: Pixabay/ MaxmannJuokseminen on nyt muotia. Se on huomannut myös maratonkonkari Erkki Liikanen.
”Juoksijoita näkyy varsinkin keväällä ja enemmistönä naispuolisia juoksijoita.”
Suomen Pankin pääjohtaja on juossut 34 maratonia, viimeksi vappuna Tuusulanjärvellä. Juoksu sujui, vaikka tuulista oli.
Tänä kesänä on mahdollisesti edessä yksi muukin maraton, ja useampia puolikkaita, esimerkiksi Mikkelissä.
”Maraton on siitä mainio laji, ettei se vaadi lahjoja, vaan luonnetta”, sanoo Liikanen, joka juoksi ensimmäisen Maratoninsa 41-vuotiaana.
Sytykkeen antoi Brysselissä vuonna 1991 maaherra Kalevi Kivistö, joka pinkaisi siellä muutaman keskisuomalaisen kanssa maratonin. Seuraavalla kerralla hän toi Liikasellekin sykemittarin.
Helsingissä Liikanen juoksee edelleen Brysselin-ajoilta tutun porukan kanssa kerran viikossa 17–18 kilometrin lenkin läpi vuoden.
”Jos on oikein kova pakkanen, sauvakävelemme.”
Siinä kiteytyykin vinkit juoksua aloitteleville: ei pidä harrastaa hampaat irvessä, vaan liikkua omaksi ilokseen ja niin että tuntuu hyvältä.
Nyt Liikanen liikkuu ainakin kolmesti viikossa. Pitkän lenkin lisäksi hän tekee kaksi lyhyempää.
Säännöllisyys säilyy myös mökillä ja työmatkoilla, joten Frankfurtiin ja Brysseliinkin hän pakkaa työpapereiden joukkoon juoksutossut.
Myös kolmen kilometrin työmatkansa pankkiiri kävelee mennen tullen eli saa siinä tunnin liikunta-annoksen päivittäin.
”Reippaasti, mutta niin, ettei paita kastu, jotta voi mennä töihin. Nyt pitäisi vain ostaa reppu.”
Aloittelijalle Liikanen suosittaa reipasta kävelyä, halonhakkuuta ja muuta arkiliikuntaa alkuun. Kun liikunnasta tulee säännöllistä, lenkkejä voi pidentää ja pistää juoksuksikin.
”Oma asenteeni on muuttunut niin, että nykyisin pidän reipasta kävelyäkin hyvänä liikuntamuotona”, Liikanen sanoo.
Aloittelijan tyypillinen virhe on juosta liian lujaa.
Varsinkin ensimmäiset kilometrit pitäisi mennä äärimmäisen hitaasti.
”Aina pitäisi juosta niin, että on hyvä olla. Ei tämä nyt sentään ole elämää suurempi asia.”
Maratonille mielivän pitäisi juosta ainakin puolimaratoneja ennen täydelle matkalle lähtöä.
”Ohjelman tulee olla sellainen, että liikkuminen on miellyttävää ja säännöllistä. Pitää muistaa, ettei tätä tehdä maratonin, vaan oman itsen ja paremman elämän vuoksi. Mutta maraton antaa liikunnalle rytmiä.”
61-vuotias Liikanen juoksee maratonin alle viiden tunnin. Paras aika on ollut 3.40.
Mieleenpainuvin juoksumuisto on Ranskan Medocin maratonilta. Reitti seuraili viinitietä.
”Ja tarjoilu tankkauspisteissä oli sen mukaista. Mutta sitä ei voi suositella juoksun aikana.”
Liikasen vinkit valmistautumiseen ja reitille: Vähitellen maratonille
Jokaisesta on juoksijaksi.
Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa.
Aloita reippaallakävelyllä ja hyötyliikunnalla. Juoksuvauhti on sopiva, kun voit jutella juostessasi.
Liiku säännöllisesti. Näin elimistö tottuu liikkumiseen, kunto kohenee ja lenkeistä alkaa myös nauttia.
Harjoittele kolmesti viikossa: Tee viikonloppuna yksi pidempi lenkki, 1,5–2 tuntia. Juokse viikolla lyhyempi palauttava lenkki ja vielä kolmas näiden väliltä.
Maratonin aikana: juokse ensimmäiset 10 kilometriä ”niin hitaasti kuin kehtaat”, toiset 10 kilometriä jarrutellen, kolmas 10 kilometriä normaalisti ja viimeiset 10 kilometriä kilometrejä laskien.
42,195 kilometrin kohdalla olet sankari. ”Sen jälkeen uskoo pystyvänsä moniin uusiin kamppailuihin milloin tahansa.”
Lue lisää:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
