Joulukalenterin 6. luukku: Suomi-ruokaa

Kuva: Patrik Pelkonen

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö korosti lokakuun haastattelussa ruuan omavaraisuuden merkitystä Suomelle.

"Sen ylläpitäminen on arvo sinänsä. Tämän päivän tapahtumat maailmalla vain vahvistavat tätä. Maataloustuotanto on ­lisääntyvässä määrin elintärkeää – emme kulje kauaa ilman sapuskaa."

Suomalaiset maatilat ovat tehostaneet toimintaansa ja tilakoko kasvaa Myös ilmastonmuutos näyttäisi toistaiseksi suosivan suomalaistuotantoa. Niinistö kuitenkin tietää, että tiloilla on nyt vaikeaa muun muassa Venäjän pakotepolitiikan takia.

"Toivon voimia ja jaksamista pitkää työpäivää tekeville maataloustuottajille."

Koko haastattelu on luettavissa täältä. Linnan juhlissa on tänään tarjolla muun muassa nyhtökauraa ja pienpanimoiden oluita.

Omaa itsenäisyyspäivän menuta voi sommitella vaikka perinneruokien pohjalle: ohjeet esimerkiksi kropsuun ja lapskoussiin löytyvät täältä.

Toisaalta, turha sitä on ruuan kanssa ruveta temppuilemaan. Sen tietään myös kirjailija Tuomas Kyrön luoma hahmo, legendaarinen Mielensäpahoittaja.

Jos hän saisi valita, kansallisruoka olisi ilman muuta peruna ja ruisleipä.

"Tietenkin peruna. Ensin keitettynä ja seuraavana päivänä paistettuna. Ei se sen vaikeampaa tarvitse olla. Ja ruisleipä, elämän pitää olla kovaa kuin hyvä ruisleipä."

Ei Mielensäpahoittaja pitsaakaan vastusta, sillä sehän on syntynyt, kun tähteet on käytetty hyväksi. Italiassa vain sattuu olemaan erilaiset tähteet kuin meillä.

Karjalanpaistikin kävisi kansallisruuaksi, sitähän tarjotaan joka juhlassa ja se vain paranee päivä päivältä, kunnes lopulta on pilalla.

"Tosin joskus ostin vahingossa valekarjalan­paistilihoja, joissa oli seassa kalkkunaa. Ei hyvä."

Mitä mieltä Mielensäpahoittaja on erityisruokavalioista? Koko haastattelu on luettavissa täällä.