MMM: Ympäristökorvaus ei ole tulotuki
Maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Tiina Malm kertoo oikoneensa viime päivinä virheellistä käsitystä ympäristötuen ja tulevan ympäristökorvauksen luonteesta.
”Kyse ei ole tulotuesta. Ympäristökorvaus on nimensä mukaisesti korvaus viljelijöille niistä kustannuksista ja tulonmenetyksistä, joita ympäristön hyväksi tehtävät toimenpiteet aiheuttavat.”
Tulotukiajattelu oli Malmin mukaan jo häviämään päin. Nyt sitä ovat vahvistaneet uudelleen muun muassa viime viikolla julkaistut uutiset, joiden mukaan Pirkanmaalla ja Päijät-Hämeessä sijaitsevat tilat menettävät tuhansien eurojen edestä tukea ensi vuonna.
Perusteena on ollut laskelma, jossa on verrattu tukien määrää tietyt toimenpiteet valinneilla tiloilla ympäristötuessa ja ympäristökorvauksessa (MT 5.3.).
Malmia harmittaa viime päivien uutisoinnissa sekin, että ympäristökorvaus esitetään ikään kuin se olisi valmis tietynsuuruinen tuki. Näin ei ole.
”Tilan saaman ympäristökorvauksen määrä riippuu täysin tilan itsensä tekemistä valinnoista. Ei tule olemaan mitään valmista elementtiä, vaan lukuisia erilaisia vaihtoehtoja. Niistä tehdyt valinnat ratkaisevat sen, kuinka paljon tila saa korvausta.”
Lisäksi Malm korostaa korvauksen kustannusvastaavuutta.
”Osa toimenpiteistä vain on viljelijälle kalliimpia kuin toiset.”
Myös väitteet valmistelun salamyhkäisyydestä (MT 7.3.) harmittavat Malmia.
”Tämä ei todellakaan pidä paikkaansa. Ympäristökorvauksen valmistelussa on ollut mukana paljon eri alojen asiantuntijoita. Se ei vähennä avoimuutta, päinvastoin.”
”Koko ohjelman valmistelu on ollut avointa ja osallistavaa. Myös valmistellut luonnokset ovat olleet julkisesti nähtävillä.”
Malm muistuttaa, että ympäristökorvaukseen on käytettävissä kolmannes vähemmän rahaa kuin edellisellä ohjelmakaudella ympäristötukeen. Samaan aikaan kansalaiset odottavat ympäristökorvaukselta yhä suurempaa vaikuttavuutta eli vastinetta siihen käytetylle rahalle.
”Alusta asti olemme kertoneet siitä, että teemme aiempaa kohdennetumpaa ja vaikuttavampaa järjestelmää. Koska määrärahat supistuivat noinkin paljon, se näkyy pakosta myös toimenpiteissä”, hän sanoo.
Malm korostaa, että rahat pitää kohdentaa entistäkin tarkemmin sellaisiin toimenpiteisiin, joilla haluttuja tuloksia saadaan aikaan.
”Niin on hallitusohjelmaankin kirjattu. Se on tärkeää myös ympäristökorvauksen julkisuuskuvan kannalta.”
Ympäristökorvausesitys ottaa tällä viikolla seuraavan ison harppauksen, kun maaseudun kehittämisohjelma etenee valtioneuvoston käsittelyyn. Valtioneuvoston on tarkoitus hyväksyä esitys torstaina.
Sen jälkeen se lähtee pikaisesti EU:n komission käsittelyyn.
JUHANI REKU
Tilan saaman ympäristökorvauksen määrä riippuu täysin tilan itsensä
tekemistä valinnoista.«
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
