Keskituotos 12 200 kiloa

Rehut lähellä. Juha Pekko neuvoo minimoimaan rehujen siirron. Pekon navetan rehut tulevat säilörehutorneista sekä täys- ja valkuaisrehusiiloista. Kuva: Markku Pulkkinen

Maatalousyrittäjä Juho Pekon (43) ensi kesän viljelysuunnitelmat ovat olleet selvät jo pitkään. On turha muuttaa reseptiä, joka toimii.

Vajaan 200 hehtaarin viljelyalalla kasvaa tulevalla kasvukaudella 87 hehtaaria säilörehunurmea, 59 hehtaaria ohraa, 28 hehtaaria kauraa ja 23 hehtaaria syysvehnää. Luonnonhoitoalaa on lisäksi viitisenkymmentä hehtaaria.

Nurmista ja rehuviljoista saadaan lähiruokaa 135 lehmälle ja nuorkarjalle. Syysvehnä menee myyntiin.

– Peltoviljelyn tärkein tavoitteeni on tuottaa mahdollisimman suuri säilörehusato. Etenkin ensimmäisen ja toisen sadon pitää onnistua. Niillä ruokitaan karja. Kolmas sato on hätävara, Pekko linjaa.

Viime vuonna ensimmäinen ja toinen sato olivat niin runsaat, että osa toisesta sadosta tehtiin kuivaksi heinäksi tulevaisuuden varalle.

Pekon tila sijaitsee Itä-Uudenmaan savialueella. Kuiva kesä on pahin riski, joka säilörehusatoa uhkaa.

– Nurmen monipuolinen kasvilajivalikoima on tärkein keino varmistaa säilörehusato kaikissa oloissa. Nurmiseoksessa pitää olla vähintään kolmea eri kasvilajia, joukossa myös syväjuurisia lajeja.

Pekko on jakanut viljelysuunnitelmassaan nurmialan kahtia. Perinteistä timotei-nurminata-ruokonatanurmea on noin puolet. Toinen puolikas on paremmin kuivuutta kestävää nurmea, jossa on 45 prosenttia sinimailasta ja sen lisäksi ruokonataa, rainataa ja valkoapilaa. Edellisinä vuosina seoksessa on ollut myös timoteita ja englanninraiheinää.

Nurmet Pekko uusii viiden vuoden välein. Jos ympäristökorvaus ei tähän pakottaisi, olisi uusimisväli paikoin harvempikin. Keväisin tehdään täydennyskylvöt, jos tarvetta on. Nurmi perustetaan pääasiassa suojaviljaan.

Säilörehun korjuu tapahtuu omalla koneketjulla, johon kuuluvat etu- ja takaniittomurskaimella varustettu traktori ja noukinvaunu. Karhottaminen on ostopalvelu. Nykyisellä koneketjulla korjaa 20–30 hehtaarin rehusadon päivässä.

Säilörehu säilötään hapolla kahteen tornisiiloon. Tornisiiloista rehu jaetaan kaksi kertaa päivässä mattoruokkijalla pihaton kapealle ruokintapöydälle.

Rehuviljat kuivataan ja varastoidaan siiloihin, joista ne johdetaan myllylle ja siitä navetan kuuteen ruokintakioskiin ja roboteille. Myös ostovalkuaisrehu johdetaan myllyn vieressä sijaitsevasta siilosta kioskeihin.

Tilalle ostetaan myös jonkin verran täysrehua houkutusrehuksi roboteille. Roboteilta tarjotaan myös kivennäiset.

– Valkuaiskasveja en aio viljellä jatkossakaan itse. Se vaatisi lisää peltoalaa ja rehusekoittamon, Pekko perustelee.

– Aperuokintaa en valinnut uuteen navettaan sen vuoksi, että se vaatii todella kovaa ammattitaitoa ja vie enemmän työaikaa. Yksinkertainen ruokinta on helpompi hallita ja rehut pysyvät tasalaatuisina, kun muuttujia on vähemmän.

Tuotosluvut kertovat, että valittu ruokintastrategia toimii. Karjan keskituotos on tällä hetkellä 12 200 kiloa lehmää kohti vuodessa. Maidon rasvapitoisuus on 4,0 ja valkuaispitoisuus 3,3 prosenttia.

– Hieman laihaahan maito on, mutta määrä korvaa nykyisellä hinnoittelulla pienen laadun puutteen, Pekko laskee.

Maitotuotokselle hän ei ole asettanut varsinaista tavoitetta. Vuonna 2013 rakennetun navetan hyvät tuotanto-olot nostivat tuotosta aikaisemmasta 10 000 kilosta viidenneksellä. Eläinaineksen kehittymisen myötä Pekko odottaa keskituotoksen vielä hieman nousevan.

Taloudellista tulosta Pekko seuraa tarkasti kuukausittain. Raisioagron laatimasta maaliskuun laskelmasta näkyy, että rehukustannus lehmää kohti päivässä on noin 6,40 euroa. Kun maitotuotosta vähennetään rehukustannus, tienaa jokainen lehmä noin 7,50 euroa päivässä. Lehmien keskipäivätuotos oli maaliskuussa 42 kiloa.

Pekon tilalla lehmät eivät laidunna eikä niillä ole ulkoilutarhaa. Navetassa eläinten hyvinvointia edistävät parsien kumimatot, lasikuituiset parrenerottimet, karjaharjat sekä säännöllinen sorkanhoito.

Juha Pekon teesit

Pidä nurmen kasvilajivalikoima monipuolisena.

Ruokinnassa yksinkertainen on toimivaa – ja edullista.

Seuraa ruokinnan tulosta kuukausittain.

Hoidata sorkat vähintään kaksi kertaa vuodessa.

Karsi huonot lehmät nopeasti.

Minimoi rehujen siirto.

Pekon tila

Artjärvi.

135 lehmää, nuorkarjaa noin 140.

2 robotin ja 143 lehmäpaikan pihatto (valmistui 2013) + vanha navetta nuorkarjalle.

Keskituotos 12 200 kg/lehmä/v.

Maitotuotto – rehukustannus: 7,50 euroa/lehmä/päivä.

197 ha peltoa ja noin 50 ha luonnonhoitoalaa.

Viljelyssä säilörehunurmi (87 ha), rehuohra (59 ha), kaura (28 ha) ja syysvehnä (23 ha).

Yrittäjän lisäksi 2 ulkopuolista työntekijää.