Ilmastokeskustelussa turvemaat ovat herkkä aihe – koekentillä selvitetään, onko huono maine ansaittu
Lukessa on paraikaa käynnissä useita turvepeltojen viljelyä koskevia tutkimushankkeita.
Sompa-hankkeen kosteikkoviljelykoe Jokioisilla. Etualalla aurinkopaneelin takana on juolukkakoeruutu, sen takana nurmikoeruutu ja taaimpana pajuruutu. Kuva: Jaana KankaanpääTurvemaat ovat ilmastokeskustelussa hyvin herkkä aihe. Niiden viljelyn lopettaminen voisi vähentää merkittävästi maatalouden kasvihuonekaasupäästöjä.
Alueellisesti ja tilatasolla turvemaat voivat kuitenkin olla koko maataloustuotannon kohtalonkysymys, toteaa Luonnonvarakeskus Luken tutkija Hanna Kekkonen.
Siksi tutkijat pyrkivät nyt etsimään sellaisia keinoja turvepeltojen viljelystä aiheutuvien päästöjen vähentämiseen, jolla myös maataloustuotannon jatkuminen voitaisiin turvata, toteaa tutkija Merja Myllys.
Tietoa turvemaiden päästöistä tai erilaisten viljelytoimien ja -menetelmien vaikutuksista päästöihin on yhä varsin vähän.
Kivennäismaihin verrattuna turvemaiden päästöjen selvittäminen onkin huomattavasti vaikeampaa, tutkija Jaakko Heikkinen kertoo.
Kivennäismailla eloperäisen aineksen vähenemistä voidaan mitata maaperänäytteistä.
Sen sijaan eloperäisillä mailla hiilipäästöt on todennettava mittaamalla turpeen hajoamisen seurauksena syntyvän hiilidioksidin määrää, Heikkinen perustelee.
”Toisaalta kokonaiskuvan muodostamista hankaloittaa sekin, että eri turvelajit ovat ominaisuuksiltaan erilaisia. Myös maatumisen vaihe vaikuttaa päästöjen määrään”, Myllys kertoo.
Turvemaita koskevien tietoaukkojen paikkaamiseksi Lukessa on paraikaa käynnissä useita tutkimushankkeita.
Sompa-hankkeessa tavoitteena on ”kehittää ekologisesti ja taloudellisesti kestäviä keinoja hoitaa suometsiä ja -peltoja niin, että samalla hillitään ilmastonmuutosta”.
Suomen ympäristökeskus Syken hallinnoimassa viime vuonna käynnistyneessä Canemure-hankkeessa Luke vastaa peltojen ja metsien kasvihuonekaasupäästöjen tutkimuksista.
Lisäksi Lukessa on Turvemaiden ravinnehuuhtoumat -hanke, jossa kootaan yhteen ja analysoidaan vuosina 1983–2000 Tohmajärvellä toteutettujen kokeiden antia. Siellä sijainneella turvemaan huuhtoutumiskentällä tehtyjen kokeiden tuloksia ei ole tähän mennessä raportoitu, Myllys kertoo.
Tohmajärven kentällä oli yhteensä neljä koetta.
Niistä ensimmäisessä mitattiin ravinnevalumia koeruuduilta, joilla viljeltiin kevätviljoja ja monivuotisia nurmia.
”Tulosten perusteella nurmelta huuhtoutuu typpeä puolet vähemmän kuin kevätviljalohkolta.”
Toisessa kokeessa puolestaan tutkittiin erilaisten ja eripituisten kesantojen ja kolmannessa karjanlannan levityksen ajankohdan vaikutusta ravinteiden huuhtoutumiseen.
Neljännessä kokeessa vertailtavana olivat rehunurmi ja ruokohelpi.
Lue myös:
Turvemaiden viljelykielto iskisi kovaa osaan Suomesta – turvemaita erityisesti Pohjois-Suomessa
Joka seitsemäs peltohehtaari on turvemaata keskipohjalaisella ylämaankarjatilalla
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
