Lihanautojen valkuaislisä ei kannata — kallis rehu valuu pääosin virtsana lietteeseen

Yli 90 lihanaudoille annettavan valkuaislisän typestä erittyy niiden virtsaan. Naudanlihan valkuaiseksi siitä ei päädy juuri mitään. Kuva: Saara Lavi

Lihanaudoille syötetty valkuaislisä on lähes aina turhaa. Se on tuottajalle ylimääräinen kulu, joka osaltaan heikentää Suomen valkuaisomavaraisuutta, toteaa tutkimusprofessori Arto Huuskonen Luonnonvarakeskus Lukesta.

"Olen tavannut sanoa, että säästetään rypsi lehmille, sillä maidontuotannossa valkuaislisästä on todettu olevan hyötyä", Huuskonen sanoo.

Kasvavan lihanaudan tärkein valkuaislähde on pötsimikrobien tuottama mikrobivalkuainen. Sitä muodostuu tarpeeksi, kun eläintä ruokitaan säilörehulla ja rehuviljalla, kuten suomalaisilla nautatiloilla usein tehdään.

"Rypsi- tai rapsilisän tarve on silloin marginaalinen. Sillä voisi saavuttaa sonnin kasvatuksessa ehkä noin kaksi kiloa suuremman teuraspainon kuin ilman lisää, jos sonneilla on sama kasvatusaika", Huuskonen kertoo.

Teurastilissä kasvun lisäys tekisi noin seitsemän euroa lisää sonnia kohden. "Se ei missään tapauksessa riitä kattamaan rypsi- tai rapsirouheen käytöstä aiheutuvaa lisäkustannusta", Huuskonen toteaa.

Rehujen hintatasosta riippuen rypsilisästä luopumalla voisi säästää noin 5—6 senttiä tuotettua lihakiloa kohden. 

Huuskonen puhui aiheesta Kaiva-hankkeen järjestämässä Omavarainen nautojen valkuaisrehun tuotanto -päivässä Sotkamossa viime viikolla.

Tuotannon kannattavuuden lisäksi sonnien valkuaislisästä luopuminen parantaisi osaltaan kotimaisen valkuaisen riittävyyttä. Tyypillisin lihanaudoille syötettävä valkuaislisä on rypsi- tai rapsirouhe, joka on suurelta osin tuontitavaraa.

Valkuaislisästä luopuminen vähentäisi myös typen määrää lietelannassa. Tutkimustulokset osoittavat, että suurin osa lisävalkuaisen typestä eritetään virtsan mukana. Huuskosen mukaan virtsaan erittyy yli 90 prosenttia valkuaislisän typestä.

"Rypsin valkuaista ei päädy tuotetun naudanlihan valkuaiseksi juurikaan. Yksi helpoimmin toteutettava keino vähentää naudanlihantuotannon ympäristökuormitusta on turhasta valkuaislisärehun käytöstä luopuminen", Huuskonen kertoo.

Nautojen metaanipäästöihin valkuaislisällä ei tiettävästi ole vaikutusta.

Valkuaislisän merkityksestä on tehty myös laaja analyysi, jossa koottiin yhteen 80 kasvavilla naudoilla toteutettua valkuaisruokintakoetta. Sen perusteella valkuaislisällä ei ole merkittävää vaikutusta teurasruhojen lihakkuuteen tai rasvaisuuteen, kun eläimet ruokitaan kuten Suomessa tyypillisesti, säilörehulla ja viljalla, kertoo Huuskonen.

Eniten hyötyä valkuaislisästä on saatu tilanteissa, joissa eläinten energiansaanti ja kasvu ovat heikkoja perusruokinnalla.

Säilörehun heikko sulavuus ei silti edellytä rypsilisän käyttöä, vaan vastaava kasvulisä voidaan saavuttaa lisäämällä rehuviljan määrää ruokinnassa. "Rehuviljan lisääminen ruokintaan on selkeästi taloudellisempi vaihtoehto kuin rypsilisän käyttö", Huuskonen sanoo.

Valkuaislisästä luopuessa on syytä muistaa korvata lisä vastaavalla määrällä rehuviljaa, eikä jättää valkuaislisän kautta saatua energiaa huomioimatta. Muuten kasvu heikkenee.

Monilla suomalaistiloilla valkuaislisän kannattamattomuus on jo huomattu.

"Sellainen käsitys minulla on, että valkuaislisän käyttö on vähentynyt, eli kehitys on mennyt oikeaan suuntaan sekä ympäristön että eurojen kannalta", Huuskonen kehuu.