Mikä saastutti kesällä Eurajoen? Näytteissä merkkejä ihmisperäisistä bakteereista – johtopäätökset broilerinlannasta olivat hätäisiä, sanoo ympäristölautakunnan puheenjohtaja

Eurajoen vedestä löydettiin kesällä ulostebakteereita, joiden takia alueelle jouduttiin asettamaan uimakielto. Tapauksen selvitystä on jatkettu syksyllä. Kuvituskuva. Kuva: Juha Sinisalo

Eurajoen vedessä olleet ulostebakteerit ovat nostattaneet korkeita jälkimaininkeja. Alueelle jouduttiin asettamaan kesällä uimakielto kolmen viikon ajaksi (MT 17.9.).

Elokuun aikana Eurajoesta ja siihen laskevasta Ahmasojasta otettiin useita näytteitä, joissa havaittiin kohonneita bakteeripitoisuuksia. Tuolloin saastumisen lähteeksi epäiltiin keväällä pellolle levitettyä broilerinlantaa, josta ulostebakteereja huuhtoutui poikkeuksellisen kovien sateiden mukana ojiin ja edelleen Eurajokeen.

Lanta oli levitetty säädösten mukaisesti.

Etelä-Satakunnan ympäristölautakunnan puheenjohtaja Kalle Juusela pitää johtopäätöstä hätäisenä.

Hänen mukaansa niin mittava pintavalunta kuivan kesän jälkeen tasaisilta kasvipeitteisiltä pelloilta ojiin on mahdoton.

Eräs huomioitava asia on Juuselan mukaan eri bakteerien määrä näytteissä: Kolibakteeria oli näytteissä pääsääntöisesti enemmän kuin enterokokkia.

Se viittaa hänen mukaansa ihmisperäiseen jäteveteen, sillä eläinten lannassa enterokokkien osuus on suurempi kuin kolibakteerien. Enterokokit myös säilyvät kolibakteeria paremmin, hän perustelee.

Etelä-Satakunnan ympäristötoimisto julkaisi aiheesta raportin elokuussa. Juuselan palautteen perusteella raporttia on sittemmin korjattu.

Korkeita bakteeripitoisuuksia löytyi hänen mukaansa myös ojien varresta paikoista, joiden valuma-alueelle lantaa ei ollut levitetty.

Myöskään Broileriyhdistyksen tutkimusten tulokset eivät tue näin mittavaa lantaperäistä valuntaa, Juusela summaa. Kuivikkeena käytetty turve on antibakteerinen eli suolistomikrobeille epäsuotuisa elinympäristö.

Ihmisperäisten bakteerien osuudesta on sittemmin saatu näyttöä.

Varsinais-Suomen ely-keskus toteutti lokakuussa selvityksen jossa bakteerien alkuperää kartoitettiin Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) laboratoriossa.

Viralliset tulokset saapuivat marras–joulukuun vaihteessa.

Ahmasojan suulta löytyi lokakuussa merkkejä ihmisperäisistä bakteereista, vahvistaa Varsinais-Suomen ely-keskuksen erikoisasiantuntija Harri Helminen.

Löydös ei ole täysin selkeä. Esimerkiksi joidenkin luonnoneläinten, kuten jänisten, ulosteiden tiedetään antavan tämän markkerin osalta niin sanotusti virhepositiivisen löydöksen.

Osa bakteereista oli THL:n analyysin mukaan peräisin myös siipikarjanlannasta.

”Molemmista lähteistä on merkkejä, mutta määräsuhteet ovat epäselviä.”

Asian on tehnyt haastavaksi se, ettei bakteeripitoisuuksia Ahmasojassa eikä sen sivu­ojissa seurata säännöllisesti. Pitoisuuksia on siis vaikea vertailla.

”Tilanne on ollut poikkeuksellinen, mutta ei kenenkään syy. Olemme vain halunneet ymmärtää, mistä bakteerikuormitus on peräisin”, Helminen summaa.

Vaikka viljelijöiden toimia ei ole moitittu vääriksi vaan syynä on pidetty pikemminkin poikkeuksellisia sääoloja, Juusela pitää keskustelua syyllistävänä.

Pienellä paikkakunnalla asia henkilöityy hänen mukaansa muutaman viljelijän harteille.

Hän pelkää asian myös vaikuttavan siihen, miten lannanlevitykseen suhtaudutaan.

”Lanta alkaa haisemaan pienellä paikkakunnalla eri tavalla ja sitä voidaan alkaa katsomaan pahasti.”

Huolestuttavaa Juuselan mielestä on, että bakteeripitoisuudet olivat Eurajokeen laskevassa Ahmasojassa korkeita vielä lokakuussakin. 

"Toivon, että asioita tutkitaan perinpohjaisesti kun väitteitä laitetaan liikkeelle." 

Lue lisää:

Broilerinlannasta ulostebakteereita veteen? Eurajoen uimakieltoon johtanut saastuminen herättää kysymyksiä – "Viljelijä ei olisi voinut tehdä mitään toisin"