Maatalous

Broilerinlannasta ulostebakteereita veteen? Eurajoen uimakieltoon johtanut saastuminen herättää kysymyksiä – "Viljelijä ei olisi voinut tehdä mitään toisin"

Sekä viranomaiset että Eurajoen vesiensuojeluyhdistys pitävät tärkeänä toteuttaa tutkimushanke, jossa selvitetään lannanlevityksen mahdollisesti aiheuttamat bakteeririskit. "Ilmiön laajuutta ja vaikutusmekanismeja tulisi selvittää", toteaa ympäristöpäällikkö Jukka Reko Etelä-Satakunnan ympäristötoimistosta.
Markku Vuorikari
Eurajokeen päätyneiden suolistobakteerien alkuperäksi on arvioitu keväällä pellolle levitettyä ja mullattua broilerinlantaa. Kuvituskuva.

Eurajoen velvoitetarkkailussa tehtiin elokuussa ikävä havainto: jokiveden bakteeripitoisuudet olivat nousseet epätavallisen korkealle.

Ulostesaastutuksesta kertovia enterokokki- ja kolibakteereita mitattiin korkeita määriä useista Eurajokeen laskevista sivuojista.

Alueelle jouduttiin asettamaan uimakielto kolmen viikon ajaksi. Vesi ei soveltunut myöskään kastelukäyttöön. Eurajokea hyödynnetään jonkin verran kasteluvetenä avomaa- ja kasvihuoneviljelmillä.

Mahdollisia bakteerilähteitä oli useita, kuten paikalliset jätevedenpuhdistamot, haja-asutusalueet, tehtaat ja pellot. Näistä vaihtoehdoista muut kuin pellot pystyttiin kuitenkin karsimaan pois, kertoo Varsinais-Suomen ely-keskuksen erikoisasiantuntija Harri Helminen MT:lle.

”Kaikkia asuinkiinteistöjä ei tietysti käyty läpi, mutta miten niiden jätevedet selittäisivät näin laajan ilmiön juuri tämän vuoden elokuussa, kun eivät näytä muulloin vaikuttavan?”

Kahdessa sivuojassa pitoisuudet olivat lähes kaksinkertaisia pääuomaan verrattuna. Ympäröiville pelloille oli keväällä levitetty broilerinlantaa seitsemän kuutiota per hehtaari. Turpeeseen sekoittunut lanta oli mullattu lautasmuokkaimella peltoon, johon oli tämän jälkeen kylvetty vehnää. Levityksessä oli noudatettu nitraattiasetuksen määräyksiä.

Helmisen mukaan maakunnassa epäilyksiä on esitetty muun muassa siitä, voivatko keväällä levitetyn lannan kolibakteerit säilyä maaperässä kesän yli. Kolibakteerit ovat suolistobakteereita, jotka eivät yleensä lisäänny kehon ulkopuolella.

Suomalaistutkimuksessa vuonna 2001 havaittiin, että kesäkauden sade oli irrottanut vuotta aiemmin levitetystä lannasta suolistomikrobeja vesistöön, Helminen kertoo. ”Kyse on siis harvinaisesta mutta ei ainutlaatuisesta tapauksesta.”

Ely-keskuksen selvityksessä mahdollisena tekijänä on esitetty säätä. Heinä–elokuun vaihde oli poikkeuksellisen kuiva. Elokuun 9. päivä alkoivat kovat sateet.

MTK:n asiantuntijaeläinlääkäri Leena Suojala pitää mahdollisena, että poikkeuksellisten sääolosuhteiden ansiosta broilerinlanta ei ole hajonnut kunnolla, jolloin bakteerit ovat pysyneet hengissä ja lähteneet lisääntymään.

"Lantapaakkujen sisällä on runsaasti eläviä bakteereita. Jos niistä murto-osakin selviää, kuormitusta voi syntyä."

Viljelijä ei olisi voinut tehdä mitään toisin, Suojala arvelee. Kovia sateita oli mahdoton ennakoida.

Myös Helminen korostaa, että selvityksessä ei haeta syyllisiä tilanteeseen. "Tärkeintä on selvittää, millainen tapahtumaketju tähän tilanteeseen on johtanut. Vain sillä tavalla vastaavia riskejä voidaan tulevaisuudessa pienentää."

Näytteiden bakteeripitoisuudet ovat sittemmin palautuneet niin, että uimakielto voitiin peruuttaa.

Bakteereita ei tutkita vesistöistä kovinkaan paljon, sanoo ympäristöpäällikkö Jukka Reko Etelä-Satakunnan ympäristötoimistosta. Poikkeuksena ovat uimarannat.

Eurajoen tilanne selvisi velvoitetarkkailun ansiosta. Koska vesistöihin johdetaan jätevedenpuhdistamoiden puhdistettuja vesiä, jokiveden laatua tulee tarkkailla säännöllisesti.

Reko pitää laajempaa tutkimushanketta aiheen ympärillä tarpeellisena. "Ilmiön laajuutta ja vaikutusmekanismeja tulisi selvittää."

Hänen tietoonsa ei ole tullut, että veden käyttökielto olisi vaikeuttanut alueen puutarhatilojen toimintaa. Elokuussa kastelun tarve ei ollut iso, hän arvelee.

Helmisen mukaan olisi tarpeen pohtia, aiheuttaako tapaus tarpeen tarkastella kastelua koskevaa lainsäädäntöä.

”Nykyisellään kasteluveden laatu täytyy selvittää vähintään kolmen vuoden välein. Mikäli bakteeripitoisuus ei olisi velvoitetarkkailussa käynyt ilmi, Eurajoen vettä olisi voitu elokuussa käyttää viljelysten kasteluvetenä.”

Erityisesti Eurajoen vesiensuojeluyhdistys on laatinut lannanlevityksen vesistövaikutuksista laajempaa selvitystä. Yhdistys toimitti bakteeriesiintymää koskevan toimenpidehakemuksen Varsinais-Suomen ely-keskukseen sekä ympäristöministeriöön ja maa- ja metsätalousministeriöön.

Vesiensuojeluyhdistys halusi viranomaisten selvittävän, onko lannanlevityksessä noudatettu lain vaatimuksia ja onko lannan levityksessä syyllistytty ympäristön turmelemiseen.

Ympäristönsuojelulain mukaisesti vastuu Eurajoen bakteeriesiintymän kaltaisissa tapauksissa on alueellisilla ympäristönsuojeluviranomaisilla eli kuntien ja ely-keskusten viranomaisilla, kertoo erityisasiantuntija Sonja Pyykkönen ympäristöministeriöstä.

"Alueellisilla viranomaisilla on tällaisten tapausten hoitamiseen myös välineet ympäristönsuojelulain nojalla. Yksittäistapauksissa viranomaisilla on esimerkiksi valta antaa yksittäismääräyksiä."

Yksi osa Suomen ympäristölainsäädäntöä on juuri nitraattiasetus, jota Varsinais-Suomen ely-keskus totesi lantaa pelloilleen levittäneen viljelijän noudattaneen. Tämän perusteella ely-keskus katsoi, ettei perusteita yhdistyksen vaatiman tutkintapyynnön tekemiseen ole.

Vesiensuojeluyhdistyksen esittämä tutkimus- ja selvityshanke lannan sisältämien bakteerien vesistöille aiheuttamista riskeistä voisi olla ely-keskuksenkin mukaan hyödyksi.

Ely-keskus "tulee ottamaan esitetyt tarpeet esiin keskusteluissa ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön kanssa", viraston tiedotteessa todetaan.

Tutkimusten tulosten perusteella voitaisiin selvittää, onko nitraattiasetuksen päivittämiselle tarvetta, sanoo Eurajoen vesiensuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Seppo Varjonen.

Ilmastonmuutos ja sen aikaan saamat sääilmiöt voivat aiheuttaa sen, etteivät nykyiset määräykset ole välttämättä aina riittäviä, hän pohtii.

Eurajoen vesiensuojeluyhdistys vaatii myös lainsäädäntöön kirjausta, joka edellyttäisi lannan peltolevityksestä aina ilmoitusta viranomaiselle. Vastaavia tapauksia olisi silloin helpompi selvittää, Varjonen jatkaa.

"Ala-Satakunnassa aika paljon kohutaan tästä asiasta ja maataloustuottajain piirissä on epäilystä, onko bakteerikuormitus peräisin peltolevityksestä. Siinäkin mielessä haluaisimme, että asia tutkittaisiin perinpohjaisesti."

Ympäristöministeriön Pyykkönen korostaa, että lainsäädäntöä ei tyypillisesti ryhdytä muuttamaan yksittäistapausten perusteella vaan taustalla on laajempi kokonaisarvio päivitystarpeesta.

Lue myös:

Varsinais-Suomen ely kannattaa vesiensuojeluyhdistyksen aloitetta lantabakteerien vesistövaikutusten selvittämisestä

Lue lisää

Varsinais-Suomen ely kannattaa vesiensuojeluyhdistyksen aloitetta lantabakteerien vesistövaikutusten selvittämisestä

Yle uutiset: Eurajoella vaaditaan tutkimusta lannan levityksen ympäristövaikutuksista – jokivesi oli lähes kuukauden käyttökiellossa korkeiden bakteeripitoisuuksien vuoksi

Kaikki koirat täytyy rekisteröidä syksyllä uuden lain myötä – myös kissojen rekisteröintiä on toivottu kansalaisaloitteella

Kuolleita kaloja on huuhtoutunut Säkylän Pyhäjärven rannoille jopa tuhansia kiloja – pitkään jatkunut helle osasyynä kuolemiin